Velkaisen yrittäjän kiirastuli ja sen välttäminen

Yksityishenkilöiden ja yrittäjien velkaongelman helpottamiseksi tulevaisuudessa on esitetty useita konkreettisia ehdotuksia. Itse kohtaan työssäni näitä velkaantumisen ongelmia pk-yritysten ja yrittäjien kanssa toimiessani. Vastaukseksi heille ei riitä, että muutoksia on tulossa, ehkä ja joskus tulevaisuudessa, kun tilanne on päällä ja yrittäjän kassa on tyhjä. Kirjoituksessa yritän antaa muutamia neuvoja yrittäjille. Yrittäjän, joka on tehnyt konkurssin ja menettänyt luottotietonsa tilanne on vielä heikompi kuin tavallisen ylivelkaantuneen kansalaisen, koska yrittäjä yleensä putoaa myös yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle ainakin joksikin aikaa.

Muutama konkreettinen ohje

Tärkeimpinä ohjeina kuitenkin antaisin, että ennakoi tulevat tilanteet niin pitkälle kuin mahdollista ja kun alkaa näyttää huonolta, toimi heti. Älä jää yksin. Käytä apunasi vaikka toista vaikeuksista selvinnyttä yrittäjää. Häneltä yleensä saat neuvoja ja ohjeita, mistä kannattaa hakea apua. Lakimieheltä tai yrityksen tilintarkastajalta saat myös neuvoja. Niistä maksettava hinta on kuitenkin pieni verrattuna siihen riskiin ja uhkiin, joilta neuvoja noudattamalla voi välttyä.

Ennakoi tilanne ja mieti mitä tapahtuisi, jos yksi iso urakka menisi pieleen tai suurin asiakkaasi lopettaisi yhteistyön. Kuinka suuren tappion tämä aiheuttaisi ja kuinka siitä selvittäisiin. Tällaisia laskuharjoituksia kannattaisi tehdä muutaman kerran vuodessa. Yritysten toiminnassa on sisäänrakennettuna seuraava riski, investoinnit ja pääosa kuluista on kiinteitä, eli ne tehdään pitkän aikavälin tähtäimellä ja tulot pitää hankkia päivittäisellä toiminnalla. Tulot voivat vähentyä hyvinkin nopeasti, mutta sovitut kulut (palkat, vuokrasopimukset, koneiden osamaksut, leasing-sopimukset jne.) jatkavat kassan rasittamista vielä pitkään sen jälkeen, kun tuotot pienevät. Toinen helpolta kuulostava ohje on, että pidä riittävän suurta rahoitusvaraa yrityksessä. Tämä on helpommin sanottu, kuin tehty pk-yrityksessä.

Vapaaehtoinen velkojen järjestely ja saneeraustoimet

Nykyään pankit sekä myös verottaja ja vakuutusyhtiöt suhtautuvat lähtökohtaisesti suopeasti erilaisiin maksujärjestelyihin ja maksujen lykkäyksiin, kun aloite niihin tulee yrittäjältä tai yritykseltä tilanteessa, jossa ei olla vielä ihan konkurssin partaalla. Näihin neuvotteluihin kannattaa valmistautua huolella ja tehdä suunnitelmat niistä konkreettisista ja taloudellisista toimenpiteistä, joihin yrityksen tervehdyttämiseksi ollaan ryhtymässä. Tämän lisäksi pitää esittää realistiset laskelmat, kuinka laskut ja velat saadaan maksettua. Tähän on saatavissa ulkopuolista apua ja suosittelen sen käyttämistä. Isommat tilitoimistot ja yritysten tilintarkastajat antavat kyllä apua laskelmien laatimisessa ja muutakin apua on saatavissa lakimiehiltä ja konsulteilta. Yrityksen tulee kuitenkin laatia myös ohjelma toimenpiteistä, joilla liiketoiminta saadaan kannattavaksi. Tämä tarkoittaa usein irtisanomisia, omaisuuden myymistä ja muiden kulujen karsimista sekä investointien lykkäämistä.

Yrityssaneeraus

Omaehtoinen järjestelyn epäonnistuessa tai vaihtoehtona sille on yrityssaneeraus. Yrityssaneeraus on usein myös viimeinen keino konkurssin välttämiseksi. Saneeraus on jatkamiskelpoisille yrityksille luotu menettely, jonka avulla voidaan päästä kriittisen vaiheen yli ja jatkaa toimintaa. Pitkistä vuokrasopimuksista on mahdollisuus päästä yrityssaneerauksessa irti ja saada suoja konkurssia vastaan siksi ajaksi, kun saneeraushakemus on vireillä ja jos yritys pääsee saneeraukseen myös siksi aikaa kuin saneerausohjelmaa noudatetaan.

Edellytyksenä yrityssaneerauksen aloittamiselle on maksukyvyttömyys tai sen uhka. Saneeraukseen ei pääse, jos arvioidaan, ettei yritys pysty maksamaan uusia velkojaan tai ettei sen liiketoimintaa voi saneerata kannattavaksi. Saneerauksessa yrityksen pitää olla jatkamiskelpoinen. Jos yrityksen liiketoimintaa ei voida saneerata kannattavaksi, on konkurssi todennäköinen vaihtoehto.

Saneerauksessa yrityksen toimintaa järjestellään uudelleen. Kannattamatonta toimintaa rajataan pois ja keskitytään kannattavaan toimintaan. Keskeistä yrityssaneerauksessa on velkojen läpikäyminen. Käräjäoikeus arvioi, riittävätkö velallisen varat saneerauskustannuksiin ennen kuin se tekee päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. Velallisen pitää myös kyetä maksamaan menettelyn jälkeiset kustannukset eli velkoja ei saa tulla lisää. Yleensä velkoja joudutaan leikkaamaan ja jäljelle jääville veloille tehdään uusi maksuohjelma, jonka käräjäoikeus tiettyjen edellytysten täyttyessä vahvistaa. Yritys saa leikatut velkansa anteeksi, jos se kykenee hoitamaan saneerausohjelman loppuun sovittujen ehtojen mukaisesti.

Konkurssi

Konkurssi tulee, kun rahat loppuvat, eikä luottoa saa enää mistään suunnasta. Yritys voi hakeutua itse konkurssiin tai odottaa, että verottaja, eläkevakuutusyhtiö tai joku rahoittaja hakee yrityksen konkurssiin. Saneeraushakemuksen voi tehdä myös tässä vaiheessa, mutta sen läpimenemisen todennäköisyys on sitä suurempi mitä aiemmin se tehdään.

Yrityksen konkurssi tarkoittaa yrittäjälle myös henkilökohtaisen talouden romahtamista, kun yleensä kaikki omaisuus on yrityksen lainojen vakuutena ja lisäksi on annettu myös henkilökohtaisia takauksia. Tämä saattaa monet yrittäjät kiusaukseen ennen konkurssia siirtää omaisuutta lähipiirilleen tai maksaa pois niitä velkoja, jossa henkilökohtainen omaisuus on vakuutena. Tätä en kuitenkaan suosittele. Konkurssipesä voi vaatia läheisille tehtyjä varojen siirtoja tai edullisia kauppoja tai muita järjestelyjä peräytymään, jos se on tehty kahden vuoden aikana ennen konkurssiin asettamista. Lahjojen osalta tämä aika on kolme vuotta.

Konkurssin uhatessa syntyy ehkä halua ”yrittää pelastaa, mitä pelastettavissa on” siirtämällä omaisuutta velkojien ulottumattomiin alihintaisilla kaupoilla, palkan nostamisella, perusteettomien maksujen tekemisellä yhtiöstä jne., jolloin usein kyse on myös velallisen epärehellisyys –tyyppisistä rikoksista. Edelleen yhtiön ollessa taloudellisissa vaikeuksissa ja yhtiön ollessa kykenemätön maksamaan kaikkia velvoitteitaan, tapahtuu helposti niin, että maksetaan ne kulut, joilla saadaan pidettyä liiketoiminta pyörimässä eli alihankintalaskut, vuokrat, tavaraostot ja palkat, mutta sellaiset kulut, jotka eivät suoraan liity toimintaan, kuten palkan sivukulut, verot ym. jäävät maksamatta. Tällöin kysymys on tiettyjen velkojien suosimisesta toisten kustannuksella ja tämä toiminta voi tulla arviotavaksi esimerkiksi veropetoksena.

Summa summarum

Itse olen 15 vuotta toiminut yrittäjänä ja lakimiehenä yli 20 vuotta palvellen pääasiallisesti pk-yrityksiä ja niiden omistajia 20 vuotta. Tällä kokemuksella totean yhteenvetona seuraavaa, että moni yrittäjä jää liian pitkäksi aikaa yksin painimaan ongelmien kanssa.  Näiden kriisitilanteiden hankaluus on se, että juuri tällöin yhtiö tarvitsisi eniten asiantuntija-apua, mutta yhtiöillä ei ole resursseja niitä hankkia. Yleensä yrittäjät ovat myös optimisteja periaatteella ”kyllä se tästä oikenee”, mikä helposti johtaa siihen, että toimenpiteisiin ryhdytään usein liian myöhään.

Moni sinänsä pelastettavissa oleva yhtiö olisi voitu pelastaa vapaaehtoisella- tai yrityssaneerauksella, mutta nämä menettelyt otetaan usein liian myöhään käyttöön, jos ollenkaan. Omien havaintojeni mukaan myös moni saneeraus epäonnistuu, koska se on aloitettu liian myöhään. Tämän takia on erinomaisen tärkeää pysyä hereillä yhtiön kulurakenteen kehityksestä suhteessa tuloihin ja kassavirtaan, jotta tarve säästöille havaitaan ennen tilanteen kriisiytymistä. Ongelman ratkaisu piilee yhtiön tilanteen jatkuvassa seurannassa, nopeassa reagoinnissa muutoksiin ja ennen kaikkea siinä, että tehdään päätöksiä ennen kuin on liian myöhäistä.

 

Jari Sotka, OTM, MBA

Tel. +358-40-544 0610

e-mail: jari.sotka@almgren-sankamo.fi

Linkedin  fi.linkedin.com/in/jmsotka/