Urakoitsijan keskeytysoikeus ja oikeus korvauksiin rakennusurakassa

Rakennusalan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaisissa urakoissa viivästykset voivat aiheuttaa riskin huomattavista kustannuksista molemmille sopimusosapuolille, jolloin kumpikaan osapuoli ei lähtökohtaisesti halua urakan viivästyvän. Suuremmissa urakoissa yhden urakan osapuolen, kuten yksittäisen aliurakoitsijan, viivästys saattaa aiheuttaa lumipalloefektin, jossa koko urakkakokonaisuus saattaa viivästyä ja aiheuttaa runsaasti eri osapuolten korvattavaksi vaadittavia kustannuksia. Tällaisissa tilanteissa yksittäisen urakoitsijan oikeussuojan kannalta urakoitsijan tulee olla tehnyt ilmoitus keskeytysuhasta oikea-aikaisesti ja oikeassa muodossa.

Urakoitsijalle työn suorittamiseksi maksun saamisen lisäksi tärkeimpinä seikkoina ovat, että työssä tarvittavat suunnitelmat ovat käytössä ja että työtä päästään tekemään suunnitellussa aikataulussa. Jos edellä olevat urakan suorittamiseksi välttämättömät osa-alueet häiriintyvät, on YSE 1998 mukaan urakoitsijalla oikeus väliaikaisesti keskeyttää urakan tekeminen ja vaatia keskeytyksestä pidennystä urakan suoritusaikaan sekä korvausta keskeyttämisestä aiheutuneista lisäkustannuksista. Urakoitsijalla voi tällaisessa tilanteessa olla myös mahdollisuus purkaa urakkasopimus ja vaatia korvauksia.

Tilaajan menettely

Tilaajalla on urakkasopimuksessa myötävaikutusvelvollisuus, tavoitellen urakoitsijan onnistumista urakassa. Myötävaikutusvelvollisuutenaan tilaajan vastuulla on urakoitsijan laskujen maksaminen sovitulla tavalla sekä jos ei muutoin ole sovittu myös lupien hankkiminen, suunnitelmien toimittaminen ja aikataulun laatiminen urakan eri osapuolten kanssa. Tilaaja voi urakoitsijan keskeytysilmoituksen vastaanotettuaan väittää, että tällaista oikeutta ei olisi ja keskeyttämisestä muodostuu urakoitsijalle viivästyssakon maksuvelvollisuus.

Lähtökohtana viivästystilanteissa on se, että viivästys on seurausta urakoitsijasta johtuvasta syystä, minkä vuoksi tällaisessa väitteessä urakoitsijalla on näyttötaakka siitä, ettei viivästys ole johtunut urakoitsijasta. Tällaisessa tilanteessa urakoitsijan kannalta tärkeintä on olla noudattanut YSE 1998 mukaista menettelyä keskeytysoikeutensa sekä vahingonkorvausvaatimuksensa turvaamiseksi sekä viivästyssakon maksuvelvollisuuden välttämiseksi.

Urakoitsijan toimintaohjeet

Urakoitsijan tulee tilaajan viivästystilanteessa ilmoittaa riittävän ajoissa tilaajalle viivästyksestä ja yksilöidä viivästyksen seuraukset. Riittävän ajoissa tarkoittaa lähtökohtaisesti heti, kun viivästys on tiedossa ja sen seurauksia kyetään arvioimaan. Esimerkiksi, jos urakan tekemiseksi tarpeellisia suunnitelmia ei ole urakka-aikataulussa määritettynä ajankohtana toimitettu urakoitsijalle, tulee viivästyksestä ilmoittaa tilaajalle heti, eikä odottaa urakan aloittamishetkeä todetakseen suunnitelmien puuttuvan. Viivästysilmoitus voidaan tehdä työmaalla, jossa urakoitsijan tulisi edellyttää viivästyksestä kirjausta työmaapöytäkirjaan, tai ilmoitus voidaan tehdä erillisellä reklamaatiokirjeellä, joka pystytään jälkikäteen osoittamaan tulleen tilaajalle tietoon.

Almgren & Sankamon asianajajat avustavat urakkasopimuksissa, urakan aikaisissa erimielisyyksissä sekä urakan jälkeen selvitettävissä riitatilanteissa.