fbpx

Edustimme menestyksekkäästi yhdenvertaisuuslain tulkintaa koskevassa työsuhdeasiassa korkeimmassa oikeudessa (1449/2014)

Ville Mielonen

Ville Mielonen

Hallituksen puheenjohtaja, osakas, OTM
050 354 3779
ville.mielonen@almgren-sankamo.fi
Kotka

Erikoisalat
Yhtiöoikeus, työoikeus, yrityskaupat ja -järjestelyt, sopimusoikeus ja riidanratkaisu, välimiesmenettelyt

Toimistomme edusti työnantajaa työsuhderiidassa, joka koski tämän myöntämän tukipaketin mahdollista yhdenvertaisuuslain vastaisuutta. Työntekijä vaati tukipaketin kokoista rahallista korvausta. Kumoten hovioikeuden tuomion korkein oikeus katsoi kuitenkin, ettei tukipaketti ollut työntekijöiden yhdenvertaisuuden vastainen eikä työnantajan siten tarvinnut suorittaa mainittua korvausta muulle työntekijälle.

Asiassa oli olennaisesti kyse työntekijöiden syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua koskevasta tarkastelusta. Työntekijän asettaminen eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta on työsopimuslain mukaan kiellettyä, minkä lisäksi laissa on erityinen työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoite.

Työsopimuslaissa on lisäksi säännelty työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitteesta. Korkeimman oikeuden mukaan syrjintäkieltoa ja tasapuolista kohtelua koskevat säännökset ovat pakottavaa oikeutta, eivätkä osapuolet voi sitovasti sopia niiden vastaisesta käytännöstä.

Työnantaja oli tarjonnut tukipaketin muun muassa henkilöille, jotka eivät olleet siirtyneet tai olleet siirtymässä eläkejärjestelyn piiriin 12 kuukauden työntarjoamisvelvollisuuden päättyessä. Riidatonta oli, että tukipaketin saajat oli määritelty syksyllä 2009 ja työntekijän ansiopäivärahan lisäpäivien alkamisajankohta oli ollut 23.12.2010. Työntekijälle ei ollut tarjottu mahdollisuutta hakea tukipakettia. Asiassa riidatonta oli myös se, että tukipaketti oli tarkoitettu tukemaan irtisanottujen työntekijöiden toimeentuloa ja uudelleentyöllistymistä. Korkeimman oikeuden mukaan tukipaketin pyrkimyksenä on ollut tasata kokonaisvaltaisesti tukipaketin piiriin kuuluvalle työntekijälle irtisanomisesta aiheutuneita vaikutuksia.


Korkeimman oikeuden mukaan tukipaketin soveltaminen työntekijään on tapahtunut tukipaketin ehtojen mukaisesti. Koska työntekijän oikeus lisäpäiviin on perustunut välittömästi hänen ikäänsä, on korkeimman oikeuden työnantaja kohdellut työntekijää yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla epäsuotuisammin kuin iältään nuorempia, samalla perusteella irtisanottuja työntekijöitä. Näin ollen työnantaja on asettanut työntekijän tukipaketin myöntämisehtojen suhteen epäsuotuisampaan asemaan muihin irtisanottuihin työntekijöihin nähden.

Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintänä ei pidetä kuitenkaan ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai siihen rinnastettava oikeutettu tavoite. Työnantaja onkin katsonut, että sillä on ollut erilaiseen kohteluun edellä mainittu oikeuttamisperuste.

Tukipaketille asetetut tavoitteet ja se, että tukipaketin mukaiseen rahalliseen etuuteen ovat olleet oikeutetut sellaiset irtisanotut työntekijät, jotka ovat olleet jäämässä ainoastaan työllisyystuen peruspäivärahan varaan, ovat korkeimman oikeuden mukaan olleet yhdenvertaisuuslain tarkoittama hyväksyttävä oikeuttamisperuste työntekijän jättämiselle tukipaketin ulkopuolelle. Siten työnantaja ei ole myöskään menetellyt syrjintäkiellon tai tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti. Edellä mainituilla perusteilla korkein oikeus hylkäsi työntekijän vaatimukset.

Voimmeko auttaa? Jätä yhteydenottopyyntö!

      Lakitietoutta suoraan sähköpostiisi:

      Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

      lakimies Jukka Sankamo veneilemässä

      Jukka Sankamon 40 vuotta lakimiehenä

      Vuoden 2023 elokuussa Jukka Sankamolla tuli täyteen 40 vuotta lakimiehenä toimimisesta. Alalle hakeuduttuaan hänelle oli heti selvää, että hän olisi mukana yritystoiminnassa.

      Jaa artikkeli eteenpäin:

      Email
      LinkedIn