Viimeisen vuosikymmenen aikana tuomioistuimet ympäri maailmaa ovat nousseet keskeiseen rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kansalaiset ja järjestöt ovat yhä useammin turvautuneet oikeuslaitokseen vaatiakseen valtioilta ja yrityksiltä vastuullisempia ilmastotoimia. Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP 2023) raportin mukaan ilmasto-oikeudenkäyntien määrä on kasvanut merkittävästi, ja niitä on kirjattu yhteensä 2 180 tapausta 65 eri oikeudenkäyttöalueella.
Ilmastokanteiden teemat ovat olleet moninaisia. Usein ne kohdistuvat hallitusten riittämättömiin ilmastotoimiin: kanteiden avulla kansalaiset tai kansalaisjärjestöt vaativat valtioita noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ja omia ilmastolakejaan. Toinen keskeinen aihe on niin sanottu ”greenwashing”, jossa yrityksiä syytetään harhaanjohtavasta viestinnästä ympäristöystävällisyydestään. Lisäksi ”saastuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti yrityksiä vastaan nostetaan kanteita niiden aiheuttamien päästöjen vuoksi, jolloin vaatimuksena on usein korvauksia tai päästöjen vähentäminen. Oikeudellisia kysymyksiä on liittynyt myös muun muassa yritysten antamiin päästövähennyksiä koskeviin julkisiin lupauksiin.
Huhtikuussa 2024 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi merkittävän ratkaisun tapauksessa Verein KlimaSeniorinnen Schweiz ym. v. Sveitsi. Tässä tapauksessa sveitsiläinen eläkeläisryhmä syytti valtiotaan riittämättömistä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vedoten oikeuteensa terveelliseen ympäristöön. EIT totesi, että valtioilla on positiivinen velvollisuus suojella kansalaisiaan ilmastonmuutoksen haitallisilta vaikutuksilta. Sveitsin katsottiin laiminlyöneen tätä velvollisuutta, koska se ei ollut asettanut kasvihuonekaasupäästöille määrällisiä rajoituksia eikä saavuttanut omia päästövähennystavoitteitaan. Sveitsin todettiinkin rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa, joka turvaa oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämästä. Tämä ratkaisu luo ennakkotapauksen Euroopassa, korostaen valtioiden velvollisuutta ryhtyä tehokkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi.
Ilmasto-oikeudenkäynnit ovat rantautuneet myös Suomeen. Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuussa 2023 ratkaisun KHO 2023:62 ympäristöjärjestöjen tekemästä valituksesta, jossa ne arvostelivat valtion ilmastotoimien riittämättömyyttä. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei valtioneuvoston ilmastovuosikertomus ollut muutoksenhakukelpoinen päätös, minkä vuoksi valitus jätettiin tutkimatta.
Tammikuussa 2025 Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun KHO 2025:2 ympäristöjärjestöjen tekemään toiseen ilmastovalitukseen. Päätöksessään Korkein hallinto-oikeus arvioi valtioneuvoston toimia ilmastolain (423/2022) tavoitteiden saavuttamiseksi ja totesi, että lisätoimien valmistelun viivästyminen saattaisi johtaa lainvastaisuuteen, mikäli tavoitteita ei saavuteta säädetyssä aikataulussa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi valituksen, koska se katsoi, että valtioneuvoston suunnittelemat lisätoimet olivat vielä valmistelussa, eikä ollut vielä selvää, etteivätkö tavoitteet voisi toteutua.
Ilmastovalituksen tekeminen Suomessa on mahdollista tietyille tahoille, joiden oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen vaikutukset tai sen hillintätoimet erityisesti koskettavat. Valitusoikeus on määritelty ilmastolaissa ja se kattaa muun muassa yksityishenkilöt, joiden oikeutta tai etua ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti koskevat, yhdistykset, jotka edustavat näiden henkilöiden etuja ja ovat valtakunnallisia rekisteröityjä yhdistyksiä tai paikallisia yhdistyksiä, jos vaikutukset kohdistuvat tietylle alueelle, sekä yhdistykset ja säätiöt, joiden tarkoituksena on luonnon-, terveyden- tai ympäristönsuojelun edistäminen.
Ilmasto-oikeudenkäyntien lisääntyminen osoittaa, että kansalaisyhteiskunta ja järjestöt pitävät oikeuslaitosta tärkeänä väylänä vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Tuomioistuinten päätökset voivat asettaa merkittäviä ennakkotapauksia ja velvoitteita sekä valtioille että yrityksille ilmastonmuutoksen torjunnassa. Julkisten ja yksityisten toimijoiden on samalla syytä ottaa lisääntynyt litigaatioriski huomioon omassa toiminnassaan.
Toimistomme seuraa aktiivisesti ilmastopolitiikan sekä siihen liittyvän lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitystä. Olemme valmiita neuvomaan asiakkaitamme näissä asioissa, auttaen heitä navigoimaan muuttuvassa sääntely-ympäristössä ja varautumaan mahdollisiin oikeudellisiin haasteisiin.
