Jakautumisella tarkoitetaan tässä kirjoituksessa osakeyhtiölain 17 luvussa säänneltyä jakautumista. Jakautuminen voi tapahtua kokonaan tai osaksi. Kokonaisjakautumisessa kaikki jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. Osittaisjakautumisessa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle.

Kokonaisjakautumisessa vastaanottavia yhtiöitä tulee olla vähintään kaksi, mutta osittaisjakautumisessa riittää yksi vastaanottava yhtiö. Jakautuminen oi tapahtua joko toimivaan yhtiöön tai perustettavaan yhtiöön.

Kokonaisjakautuminen

Jakautumista käytetään usein omistajanvaihdoksen valmisteluun erottamalla yrityskokonaisuudesta sellainen osa, joka aiotaan siirtää uudelle omistajalle. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen valmistelemiseksi vanhempien omistamasta yhtiöstä voidaan varsinainen liiketoiminta eli aktiivivarallisuus erottaa omaksi yhtiöksi ja siirtää toiseen yhtiöön liiketoiminnan kannalta passiivinen omaisuus. Jakautumisen jälkeen aktiivinen liiketoimintayhtiö luovutetaan yritystoimintaa jatkaville lapsille. Taseen leikkaaminen tällä tavalla osiin alentaa osakkeiden siirto-/myyntihintaa. Samanlainen tavoite voi liittyä ulkopuolisen ostajan kanssa tehtävään yrityskauppaan.

Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat osakkeistaan vastikkeeksi yhden tai useamman vastaanottavan yhtiön osakkeita tai muuta omaisuutta, sitoumuksia tai rahaa. Lakiteknisesti kokonaisjakautumista pidetään pääasiallisena jakautumiskeinona. Soveltuvin osin sen menettelytapoja noudatetaan osittaisjakautumisessa.

Osittaisjakautuminen

Osittaisjakautumisessa on soveltuvin osin sama menettely, mutta jakautuva yhtiö ei purkaannu. Osittainen jakautuminen mahdollistaa mm. Monialayrityksen yhden tai useamman toimialan siirron erilliseen yhtiöön tai esim. Tuotannon ja markkinoinnin jakamisen erillisiksi yhtiöiksi. Vastaanottava yhtiö voidaan perustaa tässä yhteydessä tai sillä voi jo olla muuta liiketoimintaa tai se voi myös olla toimimaton yhtiö, niin sanottu pöytälaatikkoyhtiö.

Osittainen jakautuminen voi tapahtua alentamalla jakautuvan yhtiön osakepääomaa ja jakamalla vastaanottavalle yhtiölle osakepääoman alentamisessa vapautuneita varoja. Välttämättä osakepääomaa ei tarvitse alentaa, vaan asia voidaan hoitaa myös alentamalla pois siirtyvän omaisuuden nettoarvolla vapaata omaa pääomaa.

Käytännössä osittaisjakautumisen tavan määrää varsin usein verolainsäädäntökoska vain tietyllä tavalla toteutettu jakautuminen voidaan hyväksyä verotuksessa. Elinkeinoverolain mukaan osittaisjakautumisessa liiketoimintakokonaisuus on siirrettävä sellaisenaan, ja jakautuvaan yhtiöön on jäätävä vähintään yksi liiketoimintakokonaisuus, eli jakautuvaan yhtiöön tulee myös jäädä yksi liiketoimintakokonaisuus. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan yhtiön osan kaikkia varoja ja vastuita, jotka muodostavat itsenäisen toiminnan eli omavaraiseen toimintaan kykenevän yksikön.

Jakautumismenettely

Jakautumistapahtumassa on useita vaiheita. Sulautumisen käsittelyyn kaupparekisterissä on varattava vähintään neljä kuukautta. Jakautumista koskevat säännökset ovat yhteisiä sekä julkisille osakeyhtiöille että yksityisille osakeyhtiöille. Osakeyhtiölain säännökset jakautumisesta on kirjoitettu ensisijaisesti julkisia osakeyhtiöitä varten, joten menettelytavat voivat olla yksityisten osakeyhtiöiden tarpeisiin nähden ylimitoitettuja. Yksityisissä osakeyhtiöissä näistä menettelytavoista saadaan kuitenkin poiketa monin kohdin, jos osakkeenomistajat ovat yksimielisiä, joten esim. Perheyhtiöissä tai muissa harvainyhtiöissä menettelyt voidaan tarvittaessa saada hyvinkin joustaviksi.

Jakautumissuunnitelma

Jakautumissuunnitelma on yritysjärjestelyn kannalta keskeinen dokumentti, jonka jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset laativat ja johon koko jakautuminen perustuu. Jakautumissuunnitelmaan on sisällytettävä lukuisia kohtia, kuten esimerkiksi:

• Selvitys jakautuvan yhtiön varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista,
• Ehdotus jakautuvan yhtiön varojen ja velkojen jakamisesta kullekin jakautumiseen osallistuvalle yhtiölle, ja
• Ehdotus jakautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan yhtiön taseeseen.

Tilintarkastaja arvioi lausunnossaan, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan jakautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Lausunto on käytännössä tärkeä peruste, kun osakkeenomistaja arvioi ehdotettua vastiketta. Osittaisessa jakautumisessa vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun.

Kuulutusmenettely

PRH antaa jakautuvan yhtiön hakemuksesta jakautuvan yhtiön velkojille kuulutuksen, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa jakautumista määräpäivään mennessä. Rekisteriviranomainen julkaisee kuulutuksen Virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröi sen viran puolesta. Yhtiön tulee lähettää jäljennös kuulutuksesta tunnetuille velkojilleen viimeistään kuukausi ennen määräpäivää.

Velkojan suoja jakautumisessa

Velkojien suoja on järjestetty jakautumisessa kahdella tavalla. Velkojia suojaa välittömästi se, että jokainen velkoja voi vastustaa jakautumista kuulutusmenettelyssä. Velkojien asemaa turvataan myös siten, että jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä syntyneestä jakautuvan yhtiön velasta yhteisvastuullisesti, ellei jakautuvan yhtiön velkoja ole saanut täyttä suoritusta saatavalleen.

Jos velkoja on vastustanut jakautumista, rekisteriviranomaisen on ilmoitettava tästä yhtiölle viipymättä. Jos velkoja vastustaa hakemusta, yhtiöiden tulee joko maksaa velkojan saaminen tai asettaa sen maksamisesta ensi sijassa velkojan ja riitatapauksessa tuomioistuimen hyväksymä vakuus.

Ensisijainen vastuu siirtyvästä velasta on sillä yhtiöllä, josta jakautumissuunnitelman mukaan tulee uusi velallinen. Muut vastaanottavat yhtiöt vastaavat vain toissijaisesti. Tämä merkitsee, että jakautumissuunnitelmassa mainitusta velasta velkoja voi vaatia näiltä muilta vastaanottavilta yhtiöiltä suoritusta yhteisvastuun perusteella vasta, kun on todettu, ettei hän saa suoritusta velalliselta tai vakuudesta.

Jakautumisen täytäntöönpano

Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä sillä uhalla, että jakautuminen raukeaa. Täytäntöönpanoilmoitukseen liitetään mm. Tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö on saanut täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto jakautumissuunnitelmassa olevasta selvityksestä, joka koskee jakautuvan yhtiön varoja, velkoja ja omaa pääomaa ja niiden arvostamiseen vaikuttavia seikkoja. Siirrettävien varojen riittävyys oman pääoman maksuksi arvioidaan sen ajankohdan mukaan, jolloin täytäntöönpanoilmoitus tehdään.

Lopputilitys

Kokonaisjakautumisessa jakautuvan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on lisäksi mahdollisimman pian jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa, eli lopputilitys. Lopputilitys annetaan tilintarkastajalle, jonka on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus.

Jakautumisen vaikutukset

Jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinti merkitsee varojen ja velkojen seuraantoa ja kokonaisjakautumisessa jakautuvan yhtiön purkautumista sekä uusien vastaanottavien yhtiöiden syntymistä.

Jakautumisen tullessa voimaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat oikeuden suunnitelmassa määrättyyn jakautumisvastikkeeseen. Osakkeenomistajalla on oikeus saada vastiketta osakeomistuksensa suhteessa. Tätä varten hänelle annetaan pääsääntöisesti vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike voi kuitenkin olla myös rahaa, muuta omaisuutta tai sitoumuksia.