fbpx

Toimitusjohtajasopimuksesta ja kilpailukiellosta

Osakeyhtiön toimitusjohtaja on yrityksen hallintoelin samaan tapaan kuin hallitus ja yhtiökokous. Toimitusjohtaja ei siis ole työsuhteessa yritykseen. Toimitusjohtajan asemaa ja tehtäviä säännellään lähinnä osakeyhtiölaissa, avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä annetussa laissa sekä osuuskuntalaissa. Toimitusjohtajan vastuu on samankaltaista kuin yhtiön hallituksen vastuu.

Toimitusjohtajan kanssa kannattaa aina solmia kirjallinen sopimus (toimitusjohtajasopimus), joka määrittää palvelussuhteen ehdot. Tämänkaltainen johtajasopimus on hyvä tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältettäisiin sopimukseton tila ja jotta sopimus olisi voimassa osapuolten välillä heti palvelussuhteen alkaessa. Toimitusjohtajasopimuksen laatimiseen ja ehtoihin tulisi paneutua huolella sitä tehtäessä, koska hyvin ja kattavasti laadittu sopimus on tärkeä yrityksen kannalta ja siihen panostaminen laatimisvaiheessa saattaa tuoda säästöjä myöhemmässä vaiheessa.

Toimitusjohtajasopimuksen keskeiset kohdat

Toimitusjohtajasopimuksen huolellinen laadinta on erittäin tärkeää sekä toimitusjohtajan että yhtiön kannalta. Toimitusjohtajasopimuksessa määritellään toimitusjohtajan ja yhtiön oikeudet ja velvollisuudet. Toimitusjohtajasopimus ei ole työsopimus, eikä siihen näin ollen sovelleta työlainsäädäntöä vaan yleisiä sopimuksia koskevia oikeussääntöjä ja periaatteita. Toimitusjohtajan johtajasopimuksessa voidaan kuitenkin viitata työsopimusoikeudellisiin määräyksiin. Esimerkiksi lomaetuuksien voidaan sopia kertyvän vuosilomalain mukaan tai että eläke-etuudet maksetaan Tyel-vakuutuksen mukaisesti. Kuitenkaan viittaukset työsopimuslakiin eivät muodosta toimitusjohtajan kanssa solmittavasta sopimuksesta työsopimuslain mukaista työsopimusta.

Toimitusjohtajasopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Yritys ja toimitusjohtaja voivat sopia palvelussuhteen kestosta aivan vapaasti. Jos toimitusjohtaja jää työttömäksi, hänen on mahdollista saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, mikäli hän on kuulunut työttömyyskassaan.

Palkka, palkkiot ja kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajasopimuksessa on syytä määritellä huolella, miten toimitusjohtajan palkitseminen tapahtuu, jotta hänen toimintansa ohjautuu oikeaan suuntaan, eli kohti yhtiön strategisia tavoitteita. Toimitusjohtajan kokonaispalkkio muodostuu yleensä kuukausipalkasta ja erilaisista luontoiseduista ja/tai kannustinjärjestelmästä sekä mahdollisesta yksilöllisestä eläkepaketista. Palkkioon saattaa kuulua myös osakeomistusta tai -optioita.

Sopimuksessa olisi hyvä sopia ainakin palkasta tai palkkiosta, mahdollisista optioista, erilliskorvauksista, eläke-etuuksista, bonuksista ja muista mahdollisista etuuksista sekä vastuuvakuutuksesta. Keskeistä palkkaukseen liittyen on sopia myös työajasta, lomasta, lomakorvauksista sekä oikeudesta sairausajan palkkaan. Myös palkan tai palkkion tarkistamisen perusteet olisi syytä kirjata sopimukseen.

Erikseen tulee myös sopia kannustinjärjestelmästä, jos sellaista aiotaan käyttää. Yrityksen pitää päättää siitä, halutaanko yrityksestä omistajille välitöntä taloudellista tulosta vai toimitaanko enemmänkin pitkällä tähtäimellä, jolloin taloudellinen tulos realisoituu omistajille yrityksen arvonnousuna. Parhaiten toimivana kannustimena on pidetty lisäpalkkioita tai erilaisia bonuksia, jotka perustuvat suoraan yrityksen tuottamaan tulokseen.

Raportointivelvollisuus ja toimivallan rajoitukset

Lisäksi on aina suositeltavaa sopia toimitusjohtajan raportointivelvollisuudesta yrityksen hallitukselle sekä toimivallan mahdollisista rajoituksista. Jotta rajoituksella kuitenkin olisi tosiasiallinen vaikutus, tulisi sopia myös vahingonkorvausvelvollisuudesta toimivallan ylityksen seurauksena.

Salassapitovelvollisuus ja kilpailukielto

Toimitusjohtajasopimuksessa on syytä sopia ainakin salassapitovelvoitteesta ja kilpailukiellosta. Näiden velvoitteiden tarkoituksena on suojata tietoja, jotka toimitusjohtaja saa yrityksestä palvelussuhteensa aikana. Velvoitteista sovittaessa on järkevää määritellä tarkasti kilpailevan toiminnan sisältö, salassa pidettävät tiedot sekä salassapitovelvoitteen alkamisen ajankohta. Aina tulisi sopia, että salassapitovelvollisuus jatkuu palvelussuhteen päätyttyä ainakin liikesalaisuuksien osalta ikuisesti ja että kilpailukielto on voimassa ennalta sovitun ajan toimitusjohtajasopimuksen päättymisen jälkeen.

Lisäksi on sovittava näiden velvoitteiden rikkomisesta aiheutuvasta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Normaalisti vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että vahinkoa on todellisuudessa syntynyt sekä että toiminnalla ja syntyneellä vahingolla on syy-yhteys. Näiden edellysten toteennäyttäminen saattaa olla hankalaa. Tämän vuoksi yrityksen tulisi käyttää toimitusjohtajasopimuksessa sopimussakkolauseketta, jolloin riittää, että näytetään toteen pelkästään sopimusrikkomus.

Kilpailukiellon hyväksyttävyydestä

Toimitusjohtajasopimuksessa voidaan sopia kilpailukiellosta vapaammin kuin esimerkiksi työsopimuksissa, eli työsopimuslain pakottavat lainkohdat eivät tässä tule sovellettaviksi. Suomen lainsäädännössä toimitusjohtajien kilpailukieltoa koskevaa erityistä lainsäädäntöä ei ole olemassa. Tässä yhteydessä sovellettava lainkohta on lähinnä oikeustoimilain 36 § ja 38 §, jotka mahdollistavat kohtuuttoman sopimusehdon sovittelun. Johtajasopimuksen kilpailukieltovelvoite voikin tulla kohtuullistettavaksi esim. silloin, kun toimitusjohtaja joutuu kilpailukieltovelvoitteen vuoksi kohtuuttomaan tilanteeseen, eikä kykene harjoittamaan ammattiaan tai elinkeinoaan.

Yhtäältä toimitusjohtajan kilpailukieltovelvoitteen kohtuuttomuutta voidaan välttää sillä, että kilpailukielto rajataan koskemaan joko hyvin suppeaa maantieteellistä aluetta tai ainoastaan tiettyä liiketoimintaa. Rajoittavina ehtoina voidaan käyttää myös tiettyjä yhtiöitä, joille ei saa tehdä töitä tai esim. yhtiön nykyisiä asiakkaita tai päämiehiä. Keskeistä tässä arvioinnissa on se, että toimitusjohtajalle jää todellinen mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan tai ammattiaan.

Toiseksi johtajasopimuksen kilpailukieltovelvoitteen kohtuuttomuutta voidaan rajoittaa myös siten, että yritys suorittaa toimitusjohtajalle kilpailukieltovelvoitteeseen sitoutumisesta erikseen määritellyn kohtuullisen korvauksen. Tämä on oikeuskäytännössä hyväksytty ja yleisesti käytössä oleva käytäntö, vaikka sitä ei olekaan oikeustoimilaissa erikseen mainittu. Yritys voi maksaa toimitusjohtajalle esimerkiksi kuukausiperusteista korvausta niin kauan kuin kilpailukielto on voimassa. Mikäli tämä korvaus on kohtuullinen suhteutettuna velvoitteeseen/kilpailukieltoon, säilyy kilpailukielto kauemmin pätevänä kuin jos tätä korvausta ei maksettaisi.

Edellä todetun mukaisesti kilpailukiellon rikkomisen seuraukseksi kannattaa aina sopia kiinteämääräinen sopimussakko. Koska työsopimuslakia ei toimitusjohtajiin sovelleta, estettä ei ole sopia sopimussakosta, joka on suurempi kuin sopimuksen päättymistä edeltänyt kuuden kuukauden palkka. On kuitenkin tärkeä taas huomioida, että niin sanotusti ”ylisuuri” sopimussakko voisi tulla kohtuullistettavaksi, jos yhtiölle ei ole aiheutunut tosiasiassa vahinkoa toimitusjohtajan kilpailevan toiminnan johdosta.   

Salassapitovelvollisuuden hyväksyttävyydestä

Vastaavasti kuin työsopimuksissa, toimitusjohtajasopimuksissa voidaan sopia sopimuksen aikaisesta sekä sen jälkeen jatkuvasta salassapitovelvoitteesta. Työsopimuksista poiketen toimitusjohtajan kanssa voidaan sopia myös osittain laajemmasta salassapitovelvoitteesta. Täten estettä ei lähtökohtaisesti ole salassapitovelvoitteen ulottamiselle myös tietoihin, jotka eivät täytä liikesalaisuuden määritelmää. Liian paljon ilmaisuvapautta rajoittava salassapitoehto voi kuitenkin tulla arvioiduksi kilpailukieltona.

Salassapitovelvoitteen rikkomisesta aiheutuneen vahingon toteennäyttäminen on korostuneen haastavaa. Salassapitovelvoitetta kannattaakin tehostaa myös sopimussakolla, vaikka kilpailukieltovelvoitteen rikkomisesta olisi jo sovittu sopimussakko.

Useissa toimitusjohtajasopimuksissa onkin määritelty erikseen sopimussakon maksamisvelvollisuus sekä kilpailukiellon että salassapitovelvoitteen rikkomisen osalta. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita, että yhtiö voisi vaatia sopimusrikkomustilanteessa kumpaakin sopimussakkoa maksettavaksi, jos toimitusjohtaja rikkoo salassapitovelvoitetta sekä kilpailukieltoa yhdellä ja samalla menettelyllä. Luonnollisesti salassapitovelvoitteen ja kilpailukiellon rikkomisessa voi olla kyse täysin eri menettelystä, vaikka rikkomukset tapahtuisivatkin ajallisesti lähellä toisiaan.

Miten toimia, kun toimitusjohtaja rikkoo salassapitovelvoitetta tai kilpailukieltoa?

Jos toimitusjohtajasopimuksen kilpailukieltosopimusta tai salassapitovelvoitetta rikotaan, sopimussakon ja/tai vahingonkorvauksen lisäksi yhtiö voi vaatia kieltokanteen avulla kyseisen toiminnan lopettamista. Joka tapauksessa on tärkeää, että rikkomukseen reagoidaan välittömästi, kun yhtiö saa siitä tiedon, jotta yrityksen ei katsottaisi hyväksyneen sopimuksen vastaisen toiminnan ja että ei-toivottava toiminta saadaan päättymään mahdollisimman lyhyesti.

Menettelytavat sopimuksen päättyessä

Kun toimitusjohtajan ja yhtiön tiet kuitenkin joskus eroavat, on syytä etukäteen tarkkaan sopia millaisen korvauksen toimitusjohtaja eri tilanteissa saa ja mitkä ovat menettelytavat sopimuksen päättyessä. Toimitusjohtajan sopimussuhde, kun lopetetaan usein ilman ennakkovaroitusta.

Toimitusjohtajasopimuksessa on syytä sopia irtisanomisesta, irtisanomisajasta, irtisanomisen vaikutuksista sekä työskentelyvelvoitteesta irtisanomisaikana. Lähtökohtaisesti toimitusjohtajalla ei ole oikeutta irtisanomisajan palkkaan, mutta tästäkin on mahdollista erikseen sopia. Toimitusjohtajalle voidaan maksaa esimerkiksi irtisanomisajan palkka, jolloin hän pysyy töissä irtisanomisaikana. Toinen vaihtoehto on erokorvaus, jolloin toimitusjohtaja lähtee yrityksestä välittömästi.

Suositeltavaa on kuitenkin sopia irtisanomisesta välittömin vaikutuksin, ilman irtisanomisaikaa, koska tällöin sopimus voidaan päättää heti luottamuspulan mahdollisesti vallitessa. Sopimuksen päättämisestä sovittaessa, voidaan sopia myös mahdollisesta erokorvauksesta, jos sellaista aiotaan päättämistilanteessa maksaa. Johtajasopimuksessa on syytä tarkoin ja yksityiskohtaisesti selvittää milloin erokorvausta maksetaan ja milloin ei makseta. Yrityksen kannalta on tarkoituksenmukaista sopia, että erokorvausta maksetaan vain silloin kun sopimus päätetään yrityksen puolelta tai kun toimitusjohtaja päättää sopimuksen yrityksestä johtuvasta syystä. Tarkoituksenmukaista on myös sopia, että erokorvausta ei makseta, jos toimitusjohtaja rikkoo olennaisesti toimitusjohtajasopimuksen ehtoja. Olennaisiksi sopimusrikkomuksiksi kannattaa ainakin määritellä kilpailukiellon ja salassapitovelvoitteen rikkominen.

On myös hyvä havaita, että irtisanomisajan palkkaa ja erokorvausta verotetaan eri tavalla. Irtisanomisajan palkka tuo työnantajalle normaalit palkan sivukulut. Koska erokorvaus on kompensaatio nopeasta lähtemisestä, palkan sivukuluja ei tarvitse maksaa.

Erimielisyyksien ratkaisumekanismit

Siitä huolimatta, että toimitusjohtajasopimuksen tekemiseen on todella panostettu ja että sopimuksesta on tehty mahdollisimman kattava, syntyy valitettavasti riitoja. Tämän vuoksi on tärkeää jo sopimuksen tekovaiheessa varautua tällaisiin riitoihin kirjaamalla sopimukseen riitojen ratkaisua koskeva kohta. Tarkoituksenmukaisinta on usein käyttää välimiesmenettelylauseketta, jossa sovitaan riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä.

Välimiesmenettelyä pidetään kalliina, mutta menettelyn ei-julkisuus, joustavuus, nopeus ja ratkaisun välitön lainvoimaisuus sekä täytäntöönpanokelpoisuus puhuvat sen käyttämisen puolesta. Välimiesmenettelyn ratkaisu on lopullinen, eli siitä ei ole valitusmahdollisuutta. Välimiesmenettelyn etuihin kuuluu lisäksi se, kuten edellä on todettu, että se toimitetaan suljetuin ovin asianosaisten kesken, jolloin vältetään julkisesta oikeudenkäynnistä mahdollisesti aiheutuva negatiivinen julkisuus.

Välimiesmenettelyä on käsitelty laajemmin artikkelissamme, joka on luettavissa seuraavasta linkistä Välimiesoikeus käräjöinnin vaihtoehtona.

Jaa artikkeli eteenpäin:

Share on email
Email
Share on linkedin
LinkedIn

Verkkosivumme käyttää evästeitä saadaksesi parhaan käyttökokemuksen. Jatkaessasi sivuston käyttöä hyväksyt evästeet. Lue lisää