Liiketoiminnan luovutus tehdään yleensä pääpiirteissään kahdella tapaa, joko myydään yrityksen osakkeet tai yrityksen liiketoiminta. Ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä sukupolvenvaihdos tai yrityskauppa. Vastuukysymyksistä johtuen tavallista on, että jos olet myyjä, haluat myydä osakkeet ja jos olet ostajana, haluat ostaa liiketoiminnan. Yrityksen arvonmäärityksestä on myös oma kirjoitus sivuillamme.
Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroa voisi kuvata seuraavasti. Vaikka myyjä omistaisikin kaikki osakeyhtiön osakkeet, hän ei omista yrityksen liiketoimintaa ja sinne hankittua omaisuutta henkilökohtaisesti. Ne omistaa itse osakeyhtiö. Näin ollen liiketoimintaa myytäessä myyjänä on yhtiö, ei yrittäjä, ja kaupasta saatavat rahatkin menevät yhtiöön.
Yrityskauppaa edeltävät järjestelyt
Usein avoin tai kommandiittiyhtiö kannattaa muuttaa ensin osakeyhtiöksi ja myydä sen jälkeen yhtiön osakkeet. Yritystoiminnan luovutukset on yleensä helpointa ja verotuksellisesti edullisinta tehdä juuri osakeyhtiössä. Jatkossa kirjoituksessa keskitytään vain osakeyhtiön liiketoiminnan luovutukseen tai osakekauppaan.
Yrityksiin on usein kertynyt sellaista omaisuutta, joka ei välttämättä kuulu yrityskaupan yhteydessä myytävään liiketoimintaan. Tällaista omaisuutta voivat olla sijoitukset, kiinteistöt tai vapaa‐ajan asunnot, jotka halutaan jättää yrityskaupan ulkopuolelle. Liiketoimintakaupassa ei tällainen omaisuus muodosta ongelmaa. Jos kuitenkin halutaan yritysjärjestely toteuttaa osakekauppana, voi eräänä vaihtoehtona olla yhtiön jakaminen jakautumismenettelyllä kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toisaalta, jos yhtiössä huomattavan paljon varoja pankissa tai sijoituksissa, voidaan yhtiön tasetta `keventää` ylimääräisten osinkojen maksulla tai yhtiön omien osakkeiden hankkimisella yhtiölle. Jälkimmäisessä käytännössä jaetaan yhtiön ylimääräinen varallisuus omistajille ja näin pienennetään ostajan, usein velkarahalla rahoittamaa, kauppahintaa.
Jakautuminen
Tällöin yrityksen ”myytävä” liiketoiminta jätetään toiseen yritykseen ja muu omaisuus toiseen yritykseen. Liikehuoneisto tai kiinteistö voidaan jakautumisella jättää toiseen yhtiöön ja vuokrata ne liiketoimintayhtiön ostajalle. Tämä järjestely alentaa ostajan tarvitseman rahoituksen määrää ja myyjä säilyttää toimitilojen omistuksen sekä saa niistä vuokratuottoa jatkossa. Osakeyhtiön jakautuminen ei aiheuta verotuksellisesti seuraamuksia, jos yrityksen omistus ei järjestelyn yhteydessä muutu. Verottaja on viime aikoina kiristänyt tulkintaansa yritysjärjestelyiden verotuksessa, joten yrityksen myyjän kannattaa varautua siihen, että ennen jakautumista voi olla tarpeellista hakea verottajalta ennakkoratkaisua. Tähän tulee varata pari kuukautta aikaa.
Jakautumisessa syntyneiden yritysten osakkeita käsitellään verotuksessa, kuten vanhan yhtiön osakkeita. Osakeyhtiölain muutoksella yksinkertaistettiin jakautumismenettelyä ja jakautuminen voidaan toteuttaa nykyisin alle puolessa vuodessa. Osakeyhtiön jakautumisesta on myös artikkeli kotisivuillamme.
Omien osakkeiden hankkiminen yhtiölle
Omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yksityisessä osakeyhtiössä päätökseen riittää yksinkertainen ääntenenemmistö. Osakeyhtiölain lähtökohtana omia osakkeita hankittaessa on osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu siten, että kultakin osakkeenomistajalta hankitaan osakkeita vanhan omistuksen suhteessa. Omia osakkeita voidaan kuitenkin hankkia myös muussa suhteessa tietyin ehdoin. Tällöin puhutaan suunnatusta hankkimisesta.
Suunnatun hankkimisen tai vastaavan valtuutuspäätöksen edellytyksenä on, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, sekä se, 2/3 enemmistö yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Koska suunnattu hankkiminen merkitsee yhtiön varojen käyttämistä osakkeenomistajien kannalta epäsuhteisesti, on suunnatun hankkimisen hyväksyttävyyttä arvioitaessa kiinnitettävä erityistä huomiota tarjotun vastikkeen ja osakkeen käyvän hinnan suhteeseen. Mahdollisen ylihinnan maksaminen voi olla laitonta varojenjakoa.
Osakeyhtiölain mukaan on kiellettyä hankkia osakkeita niin, että hankinnan seurauksena yhtiön vapaa oma pääoma menisi negatiiviseksi. Osakkeiden hankinta on pystyttävä kattamaan yhtiön voitonjakokelpoisista varoista ja tarvittaessa voidaan myös yhtiön osakepääomaa alentaa.
Kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan osakeyhtiölain 15 luvun mukaan osakkailta vastikkeellisesti kaupalla, Osakkaan saamaa luovutushintaa verotetaan pääsäännön mukaan luovutusvoittoverosäännösten perusteella. Osakkaan tulee maksaa luovutusvoitosta pääomaveroa. Luovutusvoitto verotetaan pääomatulona. Vuonna 2018 pääomatulojen veroprosentti on 30 % 30.000 euroon asti. Yli 30.000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34 %.
Verottaja on viime aikoina kiristänyt tulkintaansa erilaisten yritysjärjestelyiden, myös omien osakkeiden hankintaa koskevassa verotuksessa, joten yrityksen ja sen omistajien kannattaa varautua siihen, että ennen omien osakkeiden hankintaa yhtiölle voi olla tarpeellista hakea verottajalta ennakkoratkaisua. Tähän tulee varata pari kuukautta aikaa.
Omien osakkeiden hankkimisesta yhtiölle ja sen verotuksen pääpiirteistä on myös oma artikkeli kotisivuillamme.
Liiketoiminta‐ eli substanssikauppa
Liiketoimintakaupassa ostaja yleensä ostaa liiketoiminnan sekä sen käyttö‐ ja vaihto-omaisuuden, jonka hän tarvitsee liiketoiminnan jatkamiseen. Kaupassa siirtyvästä käyttöomaisuudesta ja vaihto‐omaisuudesta maksetaan usein käypä arvo. Yrityksen pehmeistä arvoista, sen liiketoiminnasta, nimestä, henkilökunnasta ja sen osaamisesta, toimittajista, asiakkaista, tuotekehityksestä, jakelukanavista yms. maksetaan liike‐ eli goodwill‐arvo. Liiketoimintakaupassa kauppahinta jää liiketoiminnan myyvään yritykseen ja sen siirtäminen haluttaessa yksityiseen käyttöön pitää suunnitella erikseen. Saamallaan rahalla myyjä voi maksaa pois yrityksen velat ja joko lopettaa yrityksen, jakaa voitot osinkoina tai muulla tavalla tai pitää yrityksen sijoitusyhtiönä.
Mahdollisten historiallisten riskien ja helppouden takia ostaja usein haluaa mieluummin ostaa liiketoiminnan kuin koko yrityksen osakekannan. Silloin ostaja vastaa vain yrityksen tulevaisuudesta ja hänen riskinsä on rajoitettu. Lisäksi ostaja pystyy poistoina hyödyntämään ostetun yrityksen liikearvon kymmenen vuoden kuluessa.
Mikäli hankittava liiketoiminta on luvanvaraista tai hankittavat tuotteet tai valmistustavat vaativat viranomaislupia tai viranomaisten hyväksynnän, tulee varsinkin liiketoimintakaupassa varmistua jo etukäteen siitä ovatko nämä luvat siirrettävissä vai tuleeko liiketoiminnan hankkijan hakea ne uudelleen. Lisäksi tulee viranomaisten kanssa käytävissä neuvotteluissa selvittää ja varmistaa, kuinka liiketoimintaa voidaan jatkaa sillä välin, kun viranomainen käsittelee liiketoiminnan hankkijan lupahakemuksia.
Osakekauppa
Osakekaupassa myydään yrityksen omistukseen oikeuttavat osakkeet, eli koko yritys velkoineen ja vastuineen. Yrittäjä saa velattoman hinnan yrityksestään. Ostaja ottaa vastatakseen koko yrityksen historian painolastin ml. sopimukset, keskeneräiset työt, ja mahdolliset aiempien urakoiden ja töiden vastuut. Lisäksi myöhempien verotarkastusten yhteydessä voi ilmaantua maksettavaa, josta kukaan ei välttämättä tiedä kaupantekoaikana.
Osakekaupassa ostajalla on liiketoimintakauppaa suurempi riski, koska hän ei voi valita ostettavia osia yrityksestä. Yrityskaupassa myyjä tuntee yrityksen ja ostaja on paljolti riippuvainen siitä tiedosta jonka hän myyjältä saa yrityksestä. Näitä vastuita ja sopimuksellisia riskejä pyritään minimoimaan vaatimalla osakekaupassa erilaisia vakuutuksia myyjältä liiketoiminnasta ja sopimuksista. Myyjä joutuu siksi yrityskaupassa takaamaan paljon asioita. Jos yrityskaupan toteuduttua myöhemmin ilmenee että, vakuutukset eivät pitäneet paikkaansa voi seurauksena olla hinnan alennus tai jopa kaupan purku. Myyjän kannattaa myös varautua siihen, että ostaja todennäköisesti vaatii myyjältä useamman vuoden mittaista kilpailukieltoa ja mahdollisesti jäämistä yrityksen käytettäväksi yrityksen haltuunoton ajaksi.
Yrityksen sopimukset omistajanvaihdostilanteessa
Sopimuksiin liittyvä pääsääntö on, että ilman toisen sopimusosapuolen suostumusta ei voi vapautua sopimuksesta ja asettaa toista sijaansa. Osakeyhtiön osakkeiden luovutus ei vaikuta yhtiön asemaan sopimusosapuolena voimassa olevissa sopimuksissa. Sopimusehtojen mukaan omistuspohjan muutos saattaa oikeuttaa toisen sopimusosapuolen irtisanomaan sopimuksen, jos tästä on erikseen sovittu. Liiketoiminnan luovutuksessa myyjänä on yritys, jonka omistus ei muutu.
Liiketoiminnan luovutus käsittää yleensä liiketoiminnallisen kokonaisuuden sisältäen liiketoimintaan kuuluvat vuokra‐, hankinta‐ jälleenmyynti‐ ja muut sopimukset. Liiketoimintakaupassa sopimusosapuoli muuttuu luovutetuissa sopimuksissa, joten sopimuskumppanin muutokselle on kaikissa siirrettävissä sopimuksissa saatava toisen sopimusosapuolen suostumus. Tämän vaiheen vaatimaa työmäärää ja vaikutusta yrityskaupan toteuttamisessa ei kannata väheksyä.
Jos myydään yhtiön osakkeet tai yhtiöosuudet, yrityksen erilaiset sopimukset jatkuvat pääsääntöisesti sellaisinaan. Jos taas myydään liiketoiminta, sopimukset menevät uusiksi, koska toinen sopimuspuoli vaihtuu. Sopimusten osapuolena ei ole enää myyjäyhtiö vaan se, joka liiketoiminnan osti.
Joitakin poikkeuksia kuitenkin on:
Työsopimuksiin kauppatapa ei vaikuta. Ne jatkuvat sellaisinaan, tehtiinpä kauppa miten tahansa ja sovittiinpa ostajien ja myyjien välillä mitä tahansa. Lain mukaan omistajanvaihdos ei ole syy päättää työsopimuksia.
Rahoitussopimuksissa on usein ehto, jonka mukaan rahoittaja voi sanoa sopimuksen irti ja vaatia lainat maksettaviksi, jos yhtiön omistus vaihtuu.
Liikehuoneistojen vuokrasopimukset ovat siirrettävissä ilman vuokranantajan lupaa, ellei toisin ole vuokrasopimuksessa sovittu. Näin on myös liiketoimintakaupassa vuokralaisen vaihtumisesta huolimatta.
On siis erittäin tärkeää niin ostajan kuin myyjänkin perehtyä liiketoiminnassa tarvittavien sopimuksen ehtoihin ennen kauppaa. Asiantuntijat kutsuvat tällaista tarkastusta leagal due diligense ‐tarkastukseksi, DD:ksi eli oikeudelliseksi tarkastukseksi.
Pääsääntöisesti yrityksen tulevan menestyksen kannalta on järkevämpää tehdä kauppa yhtiön osakkeista tai yhtiöosuuksista silloin, kun yrityksellä on paljon tärkeitä sopimussuhteita, jotka jouduttaisin kaikki neuvottelemaan uusiksi liiketoimintakaupassa. Muista syistä voi olla toki järkevämpi tehdä toisin.
Työsopimukset
Työsopimuslain mukaan työnantaja tai työntekijä eivät saa siirtää työsopimuksestaan johtuvia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan kolmannelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta. Poikkeuksena tähän ovat kuitenkin liikkeenluovutustilanteet, joissa työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät automaattisesti sellaisinaan ja molemminpuolisesti liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Työsopimuslaissa liikkeenluovutuksella tarkoitetaan koko yrityksen tai liikkeen tai sen toiminnallisen osan siirtoa, eli osakekaupalla tai liiketoimintakaupalla ei ole tässä suhteessa eroa. Työntekijällä on kuitenkin liikkeen luovutuksen perusteella oikeus irtisanoa työsopimuksensa.
Liikkeen uuden omistajan on puolestaan noudatettava työsuhteen ehtoja sellaisina kuin liikkeen luovuttaja oli velvollinen noudattamaan niitä ennen luovutusta. Työsuhteista yrityskaupassa ja niihin liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista on myös erillinen artikkeli kotisivuillamme.
