Yritysten painiessa koronaviruksen aiheuttaman asiakas- ja tilauspaon kanssa on eräänä kriisin ratkaisuvaihtoehtona yrityssaneeraus. Saneerausmenettely on mielestäni hyvä keino yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseen sekä yrityksen ja sen omistajien etujen suojelemiseen. Yrityssaneeraus toimii sitä paremmin, mitä aiemmin sitä haetaan.
Yrityssaneeraus on usein myös viimeinen keino konkurssin välttämiseksi. Saneeraus on jatkamiskelpoisille yrityksille luotu menettely, jonka avulla voidaan päästä kriittisen vaiheen yli ja jatkaa toimintaa. Pitkistä vuokrasopimuksista on mahdollisuus päästä yrityssaneerauksessa irti ja saada suoja konkurssia vastaan siksi ajaksi, kun saneeraushakemus on vireillä ja jos yritys pääsee saneeraukseen myös siksi aikaa kuin saneerausohjelmaa noudatetaan.
Yleensä haemme heti yrityssaneeraushakemuksessa suojaa velkojia vastaan, eli väliaikaisia kieltoja, kuten maksu- ja vakuudenasettamiskieltoa, perintäkieltoa, ulosmittaus- sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kieltoja. Näitä ei tuomioistuin automaattisesti aina myönnä pelkän hakemuksen perusteella, mutta koronakriisin aiheuttama akuutti kassakriisi, joka ei ole yrityksen omaa syytä, lienee sellainen peruste, jonka tuomioistuin hyväksyisi.
Yrityssaneeraus on lakiperusteinen menettely, joka etenee laissa määriteltyjen menettelyjen mukaan, joita lyhyesti esittelen alla.
YRITYSSANEERAUSHAKEMUS
Yrityssaneeraushakemuksen laatimiseen pitää varata vähintään viikko aikaa, jotta ehdimme saada kaikki tarvittavat tiedot yritykseltä sekä hakemukseen tarvittavan tilintarkastajan lausunnon saneeraushakemuksesta. Tuomioistuin pyytää suurimmilta velkojilta, eli yleensä pankeilta, verottajalta ja eläkevakuutuslaitoksilta lausumaa yrityssaneeraushakemuksesta.
Jos velkojat vastustavat yrityssaneerausta, järjestää tuomioistuin suullisen käsittelyn asiasta, jossa hakemukseen liittyviä asioita ja velkojien vastustusperusteita käsitellään.
Edellytyksenä yrityssaneerauksen aloittamiselle on maksukyvyttömyys tai sen uhka ja että yhtiön on saneeraustoimilla saatavissa kannattavaksi.
Yrityssaneerauslaissa on määritelty erikseen esteperusteet, jotka estävät yrityssaneeraukseen pääsemisen.
- Kirjanpidon oleellinen puutteellisuus
- Kyvyttömyys maksaa saneerausmenettelyn kustannuksia
- Saneerausmenettelyn väärinkäyttäminen
- Uusista veloista suoriutumattomuus, eli yhtiö velkaantuu lisää saneerausmenettelyn aikana
- Vahvistamiskelpoisen saneerausohjelman aikaansaamisen epätodennäköisyys
Keskeistä hakemuksen menestymiselle on, että kirjanpito on ajantasainen ja luotettava myös hyvät suhteet velkojiin, ainakin osaan heistä, auttaa asiaan. Velkojilta voidaan pyytää hyväksyntä yrityssaneeraukseen jo etukäteen ja joissain tapauksissa velkoja voi olla myös yrityksen mukana saneerauksen hakijana.
Vireillä oleva konkurssihakemus ei sinänsä muodosta yrityssaneerauksen estettä, mutta saneeraushakemuksen menestymisen kannalta on parempi tehdä yrityssaneeraushakemus ennen sitä.
Saneeraukseen ei pääse, jos arvioidaan, ettei yritys pysty maksamaan uusia velkojaan tai ettei sen liiketoimintaa voi saneerata kannattavaksi. Saneerauksessa yrityksen pitää olla jatkamiskelpoinen.
SANEERAUSMENETTELY ELI SELVITTELYVAIHE
Kun tuomioistuin päättää aloittaa saneerausmenettelyn nimeää se myös selvittäjän, joka on yleensä yrityssaneerauksiin erikoistunut lakimies. Selvittäjän tehtävänä on laatia saneeraussuunnitelma yhdessä yrityksen kanssa. Yrityksen johdolla säilyy tästä huolimatta päätäntävalta yhtiön asioista, mutta selvittäjältä tulee pyytää suostumus merkittäviin päätöksiin. Selvittäjä toimii tässä suhteessa myös velkojien etujen valvojana.
Saneerausohjelmaehdotuksessa määritellään keinot yrityksen liiketoiminnan saamiseksi kannattavaksi. Tämä tarkoittaa, että yrityksen toimintaa järjestellään uudelleen. Kannattamatonta toimintaa rajataan pois ja keskitytään kannattavaan toimintaan.
Lähes kaikki ohjelmaehdotukset sisältävät myös eri tavalla toteutettuja velkajärjestelyjä. Velkajärjestelyiden tarkoituksena on muuttaa yrityksen lainojen takaisinmaksuehtoja mm. maksuaikataulujen, koron ja viimekädessä myös pääoman suhteen. Maksuohjelma tulee mitoittaa velallisen todellisen maksukyvyn mukaan.
Saneerausohjelman velkajärjestelyn keskeisin ja merkittävin osa on velkojen uudelleenjärjestely eli velkojen ”leikkaaminen.” Vakuudettomien velkojien vähimmäissuoja on määritelty yrityssaneerauslaissa. Vakuudettoman velkojan pitää saada yrityssaneerauksessa veloistaan vähintään sama määrä kuin, mitä hän saisi yrityksen konkurssissa.
SANEERAUSOHJELMAN VAHVISTAMINEN
Kun selvittäjä on laatinut yrityksen kanssa saneerausohjelmaehdotuksen, mitä varten on myös neuvoteltu velkojien kanssa ja toivottavasti myös saatu velkojien tai ainakin osan heistä hyväksyntä jo etukäteen, jätetään suunnitelma käräjäoikeudelle käsiteltäväksi ja vahvistettavaksi.
Velkojat tai velkojaryhmät päättävät saneerausohjelman hyväksymisestä Velkojien päätöksenteon jälkeen seuraa saneerausmenettelyn vahvistamisvaihe. Siinä tuomioistuin päättää saneerausohjelmaehdotuksen vahvistamisesta, mikäli enemmistö velkojista on sitä kannattanut. Poikkeustapauksissa on mahdollista, että vaikka velkojien enemmistö onkin ollut ohjelmaehdotusta vastaan niin tuomioistuin vahvistaa sen. Tällöin kuitenkin ehdotuksen on tullut saada yrityssaneerauslain mukainen vähimmäiskannatus. Saneerausohjelman vahvistamiseen jälkeen tulee siitä kaikkia osapuolia sitova ja kaikki saneerausohjelmassa olevat velallisen velvoitteet ja niiden ehdot muuttuvat
VARSINAINEN SANEERAUS
Kun käräjäoikeus on vahvistanut saneerausohjelman ja nimennyt saneerausohjelman valvojan, toteutetaan saneerausohjelmassa sovitut toimenpiteet. Tosiasiassa saneeraustoimet on yleensä aloitettu jo saneerauksen hakuvaiheessa tai jopa sitä ennen.
Tuomioistuin ei siis valvo ohjelman toteutumista, vaan se on valvojan ja velkojien tehtävä. Valvoja antaakin määräajoin velkojille ja mahdolliselle velkojatoimikunnalle selvityksiä ohjelman toteuttamisesta. Saneerausohjelman kesto määrätään vahvistamisen yhteydessä. Yleensä ohjelmat kestävät noin 4-7 vuotta, mutta ei ole kuitenkaan harvinaista, että ohjelmat kestävät huomattavasti tätä kauemmin. Yritys saa leikatut velkansa anteeksi, jos se kykenee hoitamaan saneerausohjelman loppuun sovittujen ehtojen mukaisesti.
LOPPUSANAT
Itse olen 15 vuotta toiminut yrittäjänä ja lakimiehenä 25 vuotta palvellen pääasiallisesti pk-yrityksiä ja niiden omistajia. Tällä kokemuksella totean yhteenvetona seuraavaa, että moni yrittäjä jää liian pitkäksi aikaa yksin painimaan ongelmien kanssa. Näiden kriisitilanteiden hankaluus on se, että juuri tällöin yhtiö tarvitsisi eniten asiantuntija-apua, mutta yhtiöillä ei ole resursseja niitä hankkia. Yleensä yrittäjät ovat myös optimisteja periaatteella ”kyllä se tästä oikenee”, mikä helposti johtaa siihen, että toimenpiteisiin ryhdytään usein liian myöhään.
Moni sinänsä pelastettavissa oleva yhtiö olisi voitu pelastaa vapaaehtoisella- tai yrityssaneerauksella, mutta nämä menettelyt otetaan usein liian myöhään käyttöön, jos ollenkaan. Omien havaintojeni mukaan myös moni saneeraus epäonnistuu, koska se on aloitettu liian myöhään. Ongelman ratkaisu piilee yhtiön tilanteen jatkuvassa seurannassa, nopeassa reagoinnissa muutoksiin ja ennen kaikkea siinä, että tehdään päätöksiä ennen kuin on liian myöhäistä.
Jari Sotka
OTM, MBA
040 544 0610
jari.sotka@almgren-sankamo.fi