Hallituksen vastuu ympäristöasioissa – oikeustapausanalyysi (KKO 2016: 58)
Jokainen meistä ymmärtää yhtiön hallituksen jäsenyyden hinnaksi vähintään sen, että yhtiön aiheuttamasta vahinkotapahtumasta voi seurata ainakin jonkintasoinen henkilökohtainen vastuu. Vastuun tarkka sisältö hukkuu kuitenkin helposti kaikenkattavaan puheensorinaan; sellaiseen, jossa toisille vastuu on muodollisuus ja toisille pallo jalassa. Vastuun laajuutta ei voidakaan eksaktisti tai yleispätevästi määritellä, sillä tapauskohtaiset ominaispiirteet vaikuttavat arviointiin. Kukin tapaus on omanlaisensa, omine […]
Lojaliteetti sopimuksissa
Koska sopimukset sisältävät aina riskejä, tehokas suojautuminen edellyttää yritykseltä paitsi pitkäjänteistä strategiaa myös soveltuvan sääntelyn ymmärtämistä. Alakohtainen normisto on alan ammattilaiselle usein selvää, ja ulkopuoliselle viidakkoista, mutta todellinen tulkintaongelman pesäke on oikeusperiaatteissa. Ne sitovat osapuolia ja vaikuttavat sopimusten tulkintaan, vaikka niiden sisältö paljastuisikin osapuolille vasta myöhemmin syntyvää riitaa ratkaistessa. Näistä käsittelen tässä lojaliteettivelvollisuutta. Lojaliteettivelvollisuuden tarkka […]
Hallituspaikka ei ole pelkkä luottamustehtävä
Mitä riskejä kohdistuu taloudellisissa vaikeuksissa olevan osakeyhtiön hallituksen jäseneen ja kuinka niistä voi suojautua tai niihin varautua.
Reklamoitu on, mutta saatava on vanhentunut
Ei riitä, että ostaja reklamoi tuotteen virheestä. Lisäksi tämän kannattaa pikimmiten esittää myyjälle korvausvaatimus, jottei velka pääse vanhentumaan. Ostajan havaittua virheen ostamassaan tuotteessa hän voi vaatia virheen korjausta, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka kaupan purkua sekä tämän lisäksi vahingonkorvausta. Tämän blogikirjoituksen keskiössä on kaupan purku ja siitä johtuva vahingonkorvausvaatimus. Laiminlyöty reklamaatiovelvollisuus johtaa ostajan osalta siihen, […]
Talousrikos ja rikosoikeudellinen tahallisuus
Moni asettaa yhtäläisyysmerkin ulkoisen teon ja rikokseen syyllistymisen välille. Rikos edellyttää kuitenkin pääsääntöisesti myös tahallisuutta, miksi tuomioistuimen on arvioitava paitsi teon olosuhteita, ulkoista tekoa, myös tekijän pääkoppaa – eli motiiveita. Milloin teko on sitten tahallinen? Vuoden 2004 lakiuudistuksen myötä ainakin silloin, kun tekijä on pitänyt seurausta varsin todennäköisenä. Tämä korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä lainattu sanapari on tahallisuuden […]
Vilpittömyys sopimuksissa
Koska sopimuksista johtuu yrityksille joltisesti riskejä, tehokas suojautuminen edellyttää paitsi pitkäjänteistä strategiaa myös soveltuvan sääntelyn ymmärtämistä. Alakohtainen normisto on alan ammattilaiselle usein selvää, ja ulkopuoliselle viidakkoista, mutta todellinen tulkintaongelman pesäke on oikeusperiaatteissa. Ne sitovat osapuolia ja vaikuttavat sopimusten tulkintaan, vaikka niiden sisältö paljastuisikin osapuolille vasta matkalla ojasta allikkoon. Näistä periaatteista käsittelen tässä lojaliteettivelvollisuutta. Lojaliteettivelvollisuuden tarkka sisältö […]
Yrityskaupat ja niitä edeltävät järjestelyt
Liiketoiminnan luovutus tehdään yleensä pääpiirteissään kahdella tapaa, joko myydään yrityksen osakkeet tai yrityksen liiketoiminta. Ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä sukupolvenvaihdos tai yrityskauppa. Vastuukysymyksistä johtuen tavallista on, että jos olet myyjä, haluat myydä osakkeet ja jos olet ostajana, haluat ostaa liiketoiminnan. Yrityksen arvonmäärityksestä on myös oma kirjoitus sivuillamme. Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroa voisi kuvata […]
Osakeyhtiön jakautuminen
Jakautumisella tarkoitetaan tässä kirjoituksessa osakeyhtiölain 17 luvussa säänneltyä jakautumista. Jakautuminen voi tapahtua kokonaan tai osaksi. Kokonaisjakautumisessa kaikki jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. Osittaisjakautumisessa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle. Kokonaisjakautumisessa vastaanottavia yhtiöitä tulee olla vähintään kaksi, mutta osittaisjakautumisessa riittää […]
Tekoäly asianajajan korvaajana?
Jos robotti pystyy viemään jonkun asianajajan työn, sellainen lakimies ansaitseekin tulla korvatuksi. Richard Suskind kirjoissaan ja muut ennustajat ovat esittäneet, että tekoäly ja ”robotit” tulevat korvaamaan suuren osan asianajajien työstä. Tekoälysovelluksista on toistaiseksi apua tiedon haussa ja joidenkin rutiinitöiden nopeuttamisessa. Toisaalta oikeudenkäynnissä tai yritysten välisten sopimusten laatimisessa näistä on vain hyvin rajallisesti apua. Suomeenkin on […]
Verkostoitumisesta ja alihankkijoiden keskinäisistä sopimuksista
Meitä työllistävät erilaiset verkostot ja pk‐yritysten alihankintasopimukset isompien yritysten kanssa sekä alihankkijayritysten keskinäiset sopimukset. Verkostoitumisesta puhutaan uutena tapana vastata markkinoiden vaatimukseen. Tämä verkostoituminen tai alihankinta toisilta samalla tai läheisellä toimialalla toimivalta yritykseltä ei ole mitään uutta Suomessa. Uutta sen sijaan on hankintayksiöiden kasvaminen, kansainvälistyminen ja uudet vaatimukset alihankkijoille sekä angloamerikkalainen sopimuskulttuuri, jossa kaikista mahdollisista asioista […]