Tekoäly asianajajan korvaajana?
Jos robotti pystyy viemään jonkun asianajajan työn, sellainen lakimies ansaitseekin tulla korvatuksi. Richard Suskind kirjoissaan ja muut ennustajat ovat esittäneet, että tekoäly ja ”robotit” tulevat korvaamaan suuren osan asianajajien työstä. Tekoälysovelluksista on toistaiseksi apua tiedon haussa ja joidenkin rutiinitöiden nopeuttamisessa. Toisaalta oikeudenkäynnissä tai yritysten välisten sopimusten laatimisessa näistä on vain hyvin rajallisesti apua. Suomeenkin on […]
Verkostoitumisesta ja alihankkijoiden keskinäisistä sopimuksista
Meitä työllistävät erilaiset verkostot ja pk‐yritysten alihankintasopimukset isompien yritysten kanssa sekä alihankkijayritysten keskinäiset sopimukset. Verkostoitumisesta puhutaan uutena tapana vastata markkinoiden vaatimukseen. Tämä verkostoituminen tai alihankinta toisilta samalla tai läheisellä toimialalla toimivalta yritykseltä ei ole mitään uutta Suomessa. Uutta sen sijaan on hankintayksiöiden kasvaminen, kansainvälistyminen ja uudet vaatimukset alihankkijoille sekä angloamerikkalainen sopimuskulttuuri, jossa kaikista mahdollisista asioista […]
Osakassopimuksesta ja sen keskeisistä ehdoista
Usein törmään asiakkaiden kysymykseen, kannattaisiko heidän laatia osakassopimus vai ei. Toisaalta monille ei ole selvää, mistä osakassopimuksessa voidaan sopia ja mitä niissä yleensä sovitaan. Jäljempänä käsittelen osakeyhtiön ja sen osakkaiden osakassopimusta ja yleisimpiä tilanteita, joita varten osakassopimus kannattaa laatia sekä yleensä osakassopimukseen otettavia sopimusehtoja. Miksi osakassopimus yleensä laaditaan Osakassopimus kannattaa yleensä laatia, kun osakeyhtiössä on […]
Sopimusmalleista ja vakioehdoista
Yritysten välisissä sopimuksissa lähtökohtana on sopimusvapaus, jota kuitenkin lailla rajoitetaan. Suomalainen, eurooppalainen ja kansainvälinen lainsäädäntö asettavat monenlaisia rajoituksia sille, mistä asioista voidaan sopia ja miten, mitä tietyllä tavalla sovittu asia tarkoittaa ja mitä seuraa, jos jostain seikasta on jäänyt sopimatta. Ei ole tavatonta, että sopimuksen päättämisen jälkeen sen sisällöstä ilmenee osapuolten välillä eriäviä näkemyksiä tai […]
Sopimusneuvottelut ja neuvotteluvaiheen sopimukset
Sopimusten tekemistä edeltää usein neuvotteluvaihe, jolloin osapuolet selvittävät edellytyksiä molemminpuolisesti tyydyttävän sopimuksen solmimiselle. Neuvottelemalla pyritään määrittämään sopimuksen sisältö sekä usein hankkimaan lisätietoa sekä sopimuksen kohteesta että potentiaalisesta sopimuskumppanista. Hyvinkin ehdoin laadittu sopimus voi osoittautua myöhemmin epäedulliseksi, jos taustaselvitystä ei ole tehty riittävällä tarkkuudella. Osapuolilla on neuvotteluvapaus, jolloin sopimuksesta neuvotteleminen ei sellaisenaan perusta kummallekaan neuvottelukumppanille velvollisuutta […]
Kenellä on oikeus tehdä sopimus yrityksen puolesta?
Yksityishenkilöllä on mahdollisuus valita, haluaako hän tehdä sopimukset itse vai valtuuttaako hän toimeen edustajan. Oikeushenkilö, kuten esimerkiksi osakeyhtiö tai henkilöyhtiö, joutuu sen sijaan toimimaan aina edustajiensa välityksellä. Oikeus tehdä yritystä sitova sopimus perustuu joko lakimääräiseen edustusoikeuteen taikka annettuun valtuutukseen. Lakisääteisen edustajan, kuten toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen, oikeus solmia sopimuksia yrityksen puolesta perustuu suoraan tämän asemaan […]
Työsuhteet yrityskaupassa
Osakekaupassa yhtiön osakkeenomistaja myy osakeyhtiön määräysvaltaan oikeuttavat osakkeet toiselle taholle. Osakkeenomistajan vaihtuessa yhtiön työntekijöiden työnantajayritys ei kuitenkaan muutu. Tässä kirjoituksessa käsitellään liiketoimintakauppaa, tarkemmin ”liikkeen luovutusta”, jossa myyjänä toimii yhtiö ja jossa liiketoiminta myydään ostajana toimivalle toiselle yritykselle. Kun liiketoimintakokonaisuus siirtyy uudelle yritykselle, siihen kuuluvien työntekijöiden työnantaja vaihtuu. Työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen luovutus Työsopimuslain mukaan työnantajan liikkeen […]
Yrityksen arvonmäärityksestä
Yrityksen arvonmäärityksestä voidaan sanoa, että ei ole olemassa yhtä ainoaa ”oikeaa” hintaa. Yritys on eriarvoinen erilaisille ostajille. Se, onko mahdollinen ostaja kilpailija, uusi yrittäjä, yrityksen tavarantoimittaja, asiakas, yrityksen toimiva johto tai työntekijät, vaikuttaa siihen, minkä arvoisena yritys nähdään. Tässä kirjoituksessa käsitellään arvonmääritystavoista yleisimpiä. Yleisimmät arvonmääritystavat, joiden avulla voidaan haarukoida yrityksen hintaa taikka arvoa, ovat tasearvoon, […]