fbpx

Konkurssilain väliaikainen muutos 1.2.2020 alkaen: Mikä muuttui ja miten velkaisen yrittäjän kannattaisi reagoida? – Neuvottelut velkojien kanssa – Yrityssaneeraus

Koronaepidemian alkuvaiheessa konkurssilakiin tehtiin jo kertaalleen jatkettu väliaikainen ja 31.1.2021 päättynyt muutos, jolla velkojien mahdollisuutta hakea velallisyritystä konkurssiin vaikeutettiin. Tarkoituksena oli suojella epidemiasta kärsiviä yrityksiä ja rajoittaa ”turhia” korkonakonkursseja. Muutoksen vuoksi velkoja ei päättyneen väliaikaislain aikana voinut hakea velallisyritystä konkurssiin tavanomaisimmalla perusteella eli maksykyvyttömyysolettamaan vetoamalla. Maksukyvyttömysolettamaa muodostuu, kun velallinen ei maksa selvää ja erääntynyttä saatavaa viikon kuluessa konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta. Juuri päättyneen väliaikaislain aikana velallista saattoi hakea konkurssiin vain painavin, tuomioistuimessa annettavaa todistelua edellyttävin ja velkojalle kalliimmaksi käyvin perustein.

Vanhan väliaikaisen lain päätyttyä konkurssihakemusten määrä tulee kasvamaan. Siksi säädettiin uusi, helmikuun alusta syyskuun loppuun voimassa oleva väliaikainen laki. Uusi väliaikaislaki takaa velalliselle kohtuullisen maksuajan.

Miten uusi väliaikainen laki toimii käytännössä?

Uudella väliaikaislailla estetään velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien perusteella. Sen mukaan konkurssiuhkaisen makukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut selvää ja erääntynyttä saatavaa. Saatava ei kuitenkaan saa olla vähäinen, ja vähäisyys voikin johtaa konkurssihakemuksen tutkimatta jättämiseen. Velallisyritys voi pyrkiä vastustamaan konkurssihakemusta toimittamalla tuomioistuimelle selvityksen maksukyvyttömyyden tilapäisyydestä.

Käytännössä velallinen siis saa konkurssiuhkaisen maksukehtouksen tiedoksisaannin jälkeistä lisäaikaa normaalitilanteeseen verrattuna. Muutos on silti velkojan mieleen, koska velallisen on jälleen suoriuduttava veloistaan määräajassa välttyäkseen velkojan konkurssihakemukselta. Muutos estäneekin maksukyvyttömien yritysten lisävelkaantumista, sillä pysyvästi rahattomia yrityksiä tullaan hakemaan konkurssiin pidemmän määräajan päätyttyä. YLE:n mukaan jo uuden lain ensimmäisen voimassaolopäivän aikana konkurssihakemuksia on kirjattu runsaasti enemmän kuin edeltävinä päivinä. Todennäköisesti hakemusten määrä kasvaa entisestään muutamien viikkojen viiveellä.

Ota ajoissa yhteys velkojaan

Konkurssihakemuksen tekijänä on useimmiten Verohallinto tai työeläkeyhtiö. Aikainen yhteydenotto näihin tahoihin sekä muihin velkojiin mahdollistaa vuoropuhelun sekä maksuajoista sopimisen. Velallisen kannattaa kuitenkin jo ennakolta varautua hakeutumaan yrityssaneeraukseen siltä varalta, että neuvottelut velkojan kanssa ovat tuloksettomia.

Yrityssaneeraus vaihtoehtona

Yritysten painiessa koronaviruksen aiheuttaman asiakas- ja tilauspaon kanssa, yrityssaneeraus on eräs ratkaisuvaihtoehto kriisiin. Se on keino yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseen sekä yrityksen ja sen omistajien etujen suojelemiseen. Edellytyksenä yrityssaneerauksen aloittamiselle on maksukyvyttömyys tai sen uhka ja se, että yhtiö on saneeraustoimilla saatavissa kannattavaksi.

Mikäli menettely saadaan aloitetuksi käräjäoikeudessa, velkojan mahdollinen konkurssihakemus keskeytyy. Yrityssaneeraus toimiikin sitä paremmin, mitä aiemmin sitä haetaan.

Voit lukea yrityssaneerauksesta lisää: https://almgren-sankamo.fi/yrityssaneerauksesta-apua-vaikeina-aikoina/

Jaa artikkeli eteenpäin:

Share on email
Email
Share on linkedin
LinkedIn

Verkkosivumme käyttää evästeitä saadaksesi parhaan käyttökokemuksen. Jatkaessasi sivuston käyttöä hyväksyt evästeet. Lue lisää