Talousrikos ja rikosoikeudellinen tahallisuus
Moni asettaa yhtäläisyysmerkin ulkoisen teon ja rikokseen syyllistymisen välille. Rikos edellyttää kuitenkin pääsääntöisesti myös tahallisuutta, miksi tuomioistuimen on arvioitava paitsi teon olosuhteita, ulkoista tekoa, myös tekijän pääkoppaa – eli motiiveita. Milloin teko on sitten tahallinen? Vuoden 2004 lakiuudistuksen myötä ainakin silloin, kun tekijä on pitänyt seurausta varsin todennäköisenä. Tämä korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä lainattu sanapari on tahallisuuden […]
Vilpittömyys sopimuksissa
Koska sopimuksista johtuu yrityksille joltisesti riskejä, tehokas suojautuminen edellyttää paitsi pitkäjänteistä strategiaa myös soveltuvan sääntelyn ymmärtämistä. Alakohtainen normisto on alan ammattilaiselle usein selvää, ja ulkopuoliselle viidakkoista, mutta todellinen tulkintaongelman pesäke on oikeusperiaatteissa. Ne sitovat osapuolia ja vaikuttavat sopimusten tulkintaan, vaikka niiden sisältö paljastuisikin osapuolille vasta matkalla ojasta allikkoon. Näistä periaatteista käsittelen tässä lojaliteettivelvollisuutta. Lojaliteettivelvollisuuden tarkka sisältö […]
Yrityskaupat ja niitä edeltävät järjestelyt
Liiketoiminnan luovutus tehdään yleensä pääpiirteissään kahdella tapaa, joko myydään yrityksen osakkeet tai yrityksen liiketoiminta. Ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä sukupolvenvaihdos tai yrityskauppa. Vastuukysymyksistä johtuen tavallista on, että jos olet myyjä, haluat myydä osakkeet ja jos olet ostajana, haluat ostaa liiketoiminnan. Yrityksen arvonmäärityksestä on myös oma kirjoitus sivuillamme. Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroa voisi kuvata […]
Osakeyhtiön jakautuminen
Jakautumisella tarkoitetaan tässä kirjoituksessa osakeyhtiölain 17 luvussa säänneltyä jakautumista. Jakautuminen voi tapahtua kokonaan tai osaksi. Kokonaisjakautumisessa kaikki jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. Osittaisjakautumisessa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle. Kokonaisjakautumisessa vastaanottavia yhtiöitä tulee olla vähintään kaksi, mutta osittaisjakautumisessa riittää […]
Tekoäly lakimiehen korvaajana?
Jos robotti pystyy viemään jonkun lakimiehen työn, sellainen lakimies ansaitseekin tulla korvatuksi. Richard Suskind kirjoissaan ja muut ennustajat ovat esittäneet, että tekoäly ja ”robotit” tulevat korvaamaan suuren osan lakimiesten työstä. Tekoälysovelluksista on toistaiseksi apua tiedon haussa ja joidenkin rutiinitöiden nopeuttamisessa. Toisaalta oikeudenkäynnissä tai yritysten välisten sopimusten laatimisessa näistä on vain hyvin rajallisesti apua. Suomeenkin on […]
Verkostoitumisesta ja alihankkijoiden keskinäisistä sopimuksista
Meitä työllistävät erilaiset verkostot ja pk‐yritysten alihankintasopimukset isompien yritysten kanssa sekä alihankkijayritysten keskinäiset sopimukset. Verkostoitumisesta puhutaan uutena tapana vastata markkinoiden vaatimukseen. Tämä verkostoituminen tai alihankinta toisilta samalla tai läheisellä toimialalla toimivalta yritykseltä ei ole mitään uutta Suomessa. Uutta sen sijaan on hankintayksiöiden kasvaminen, kansainvälistyminen ja uudet vaatimukset alihankkijoille sekä angloamerikkalainen sopimuskulttuuri, jossa kaikista mahdollisista asioista […]
Osakassopimuksesta ja sen keskeisistä ehdoista
Usein törmään asiakkaiden kysymykseen, kannattaisiko heidän laatia osakassopimus vai ei. Toisaalta monille ei ole selvää, mistä osakassopimuksessa voidaan sopia ja mitä niissä yleensä sovitaan. Jäljempänä käsittelen osakeyhtiön ja sen osakkaiden osakassopimusta ja yleisimpiä tilanteita, joita varten osakassopimus kannattaa laatia sekä yleensä osakassopimukseen otettavia sopimusehtoja. Miksi osakassopimus yleensä laaditaan Osakassopimus kannattaa yleensä laatia, kun osakeyhtiössä on […]
Sopimusmalleista ja vakioehdoista
Yritysten välisissä sopimuksissa lähtökohtana on sopimusvapaus, jota kuitenkin lailla rajoitetaan. Suomalainen, eurooppalainen ja kansainvälinen lainsäädäntö asettavat monenlaisia rajoituksia sille, mistä asioista voidaan sopia ja miten, mitä tietyllä tavalla sovittu asia tarkoittaa ja mitä seuraa, jos jostain seikasta on jäänyt sopimatta. Ei ole tavatonta, että sopimuksen päättämisen jälkeen sen sisällöstä ilmenee osapuolten välillä eriäviä näkemyksiä tai […]
Sopimusneuvottelut ja neuvotteluvaiheen sopimukset
Sopimusten tekemistä edeltää usein neuvotteluvaihe, jolloin osapuolet selvittävät edellytyksiä molemminpuolisesti tyydyttävän sopimuksen solmimiselle. Neuvottelemalla pyritään määrittämään sopimuksen sisältö sekä usein hankkimaan lisätietoa sekä sopimuksen kohteesta että potentiaalisesta sopimuskumppanista. Hyvinkin ehdoin laadittu sopimus voi osoittautua myöhemmin epäedulliseksi, jos taustaselvitystä ei ole tehty riittävällä tarkkuudella. Osapuolilla on neuvotteluvapaus, jolloin sopimuksesta neuvotteleminen ei sellaisenaan perusta kummallekaan neuvottelukumppanille velvollisuutta […]
Kenellä on oikeus tehdä sopimus yrityksen puolesta?
Yksityishenkilöllä on mahdollisuus valita, haluaako hän tehdä sopimukset itse vai valtuuttaako hän toimeen edustajan. Oikeushenkilö, kuten esimerkiksi osakeyhtiö tai henkilöyhtiö, joutuu sen sijaan toimimaan aina edustajiensa välityksellä. Oikeus tehdä yritystä sitova sopimus perustuu joko lakimääräiseen edustusoikeuteen taikka annettuun valtuutukseen. Lakisääteisen edustajan, kuten toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen, oikeus solmia sopimuksia yrityksen puolesta perustuu suoraan tämän asemaan […]