fbpx

Välimiesoikeus käräjöinnin vaihtoehtona

Jari Sotka

Jari Sotka on toiminut lakimiehenä ja asianajajana niin asianajotoimistoissa kuin yrityksissäkin yli 25 vuoden ajan. Hänen osaamisalueitansa ovat yhtiöoikeus, yrityskaupat- ja järjestelyt, sopimusoikeus sekä maksukyvyttömyysasiat, eli yrityssaneeraukset ja konkurssit. Hän myös edustaa asiakkaita tuomioistuimissa ja välimiesoikeudessa sekä sovintomenettelyissä.

Osakas, Lakimies, OTM, MBA
040 544 0610
jari.sotka@almgren-sankamo.fi

Oikeudenkäynti vai välimiesmenettely

Käräjäoikeus riitojen ratkaisupaikkana

Normaali sopimusriitojen ratkaisupaikka, eli käräjäoikeus, ei mielestäni ole monipolvisten liike-elämän sopimusten erimielisyyksien ratkaisuun läheskään aina sopiva. Syynä tähän on se, että käräjäoikeus – hovioikeus käsittely kestää lähes poikkeuksetta näissä asioissa vähintään kolme vuotta. Välimiesmenettely on tuomioistuinmenettelyn vaihtoehto liike-elämän riita-asioissa.

Vaihtoehtona pakkosopiminen

Yleensä IT‐alan ja suurin osa yritysten välisistä riidoista sovitaan ennen niiden joutumista käräjäoikeuskäsittelyyn. Näin varsinkin silloin kun riidan osapuolilla on käytössään osaavat asianajajat, jotka pystyvät arvioimaan riidan mahdollisen tuloksen päämiehensä kannalta. Asiamiehet eivät yleensä halua viedä näitä riitoja käräjäoikeuteen, koska sieltä usein puuttuu kokemus ja tietotaito näiden riitojen ratkaisemiseen ja asioiden toteennäyttäminen on usein hankalaa. Tässä tilanteessa sovinnossa on niskan päällä se osapuolista, jolla on enemmän neuvotteluvoimaa. Pienempi tai muutoin heikompi osapuoli joutuu usein tyytymään ratkaisuun, joka ei vastaa sen käsitystä oikeudenmukaisuudesta.

Välimiesoikeus vaihtoehtona

Olenkin päätynyt suosittelemaan kaupallisissa sopimuksissa riitojen ja erimielisyyksien ratkaisupaikaksi yhä useammin välimiesmenettelyä normaalin tuomioistuinmenettelyn sijaan. Usein esitetään, että välimiesmenettely on kallista ja soveltuu vain isojen yritysten isoihin riitoihin. Tästä olen eri mieltä ja alla esitetty koskee Keskuskauppakamarin välitysmenettelyä Suomessa.

Asianosaiset voivat sopia esimerkiksi kirjallisessa välityssopimuksessa tai osakassopimuksessa siitä, että niiden välillä mahdollisesti syntyvät riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Sopimuksissa määriteltyjä välityslausekkeita käytetään yleisesti esimerkiksi yhteistyö‐, konsultti‐, jakelu‐ ja edustussopimuksissa. Myös IT2010 ja sen jälkeen tulleissa IT -sopimusehdoissa riidanratkaisumenettelyksi on valittu lähtökohtaisesti välimiesmenettely.

Välimiesmenettelyn nopeudesta ja luottamuksellisuudesta

Välimiesmenettely on tehokas ja nopea yritysten välisten riitojen ratkaisukeino vaihtoehtona tuomioistuinmenettelylle. Välimiesoikeus ratkaisee riidan lopullisesti. Välitystuomio on heti täytäntöönpantavissa samaan tapaan kuin yleisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio. Välimiesmenettely ei ole julkista toisin kuin tuomioistuinkäsittely ja myös ratkaisu annetaan ainoastaan asianosaisten tietoon. Myös koko välimiesmenettelyprosessin kattava asianosaisiinkin ulottuva salassapitovelvollisuus on nyt kirjattu vuonna 2013 tulleisiin sääntöihin.

Luottamuksellisen käsittelyn lisäksi välimiesmenettelyn etuna on se, että välimiehillä on riitakysymysten ratkaisemiseksi tarvittavaa erityistä asiantuntemusta. Välityssopimuksessa tai l-lausekkeessa osapuolet voivat valita menettelyssä käytettävän kielen ja tämän lisäksi muilla kuin kotimaisilla kielillä olevien todisteiden esittäminen on helpompaa. Keskuskauppakamarin välityslautakunta pyrkii valitsemaan välimieheksi sellaisia henkilöitä, joilla on erityistä asiantuntemusta riidan kohteena olevasta asiasta. Välimiehinä toimivat käytännössä pitkän ammatillisen kokemuksen omaavat asianajajat, ylimpien tuomioistuinten jäsenet tai yliopiston professorit.

Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaan, määräaika välitystuomion antamiselle on 9 kuukautta ja nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaan välitystuomio tulee antaa 3 kuukaudessa.

Kansainväliset riidat

Kun sopimuksen tai muun järjestelyn osapuolet ovat eri maista, on välimiesmenettely vielä suositeltavampi riidanratkaisumenettely. Välityssopimuksessa tai lausekkeessa osapuolet voivat valita menettelyssä käytettävän kielen ja tämän lisäksi muilla kuin kotimaisilla kielillä olevien todisteiden esittäminen on helpompaa (käräjäoikeudessa nämä joudutaan erikseen kääntämään suomeksi tai ruotsiksi). Myös välimiesoikeuden antaman päätöksen täytäntöönpano muissa maissa on lähtökohtaisesti helpompaa kuin lainvoimaisen kansallisen tuomioistuimen päätöksen.

Kuinka kallista välimiesmenettely oikeastaan on?

Suurin osa oikeudenkäynnin kustannuksista asianosaisille muodostuu asiamiesten palkkioista niin normaalissa tuomioistuinmenettelyssä kuin välimiesoikeudessakin. Puuttumatta sen enempää ammattikuntani palkkioihin totean, että asiamiespalkkiot välimiesoikeudessa ovat samaa luokkaa kuin käräjäoikeuskäsittelyssäkin. Mikäli asia käsitellään jäljempänä esitetyssä nopeutetussa menettelyssä, ne jäänevät tätä huomattavasti pienemmiksi.

Välitystuomiosta ei voi valittaa, joten toisen oikeudenkäyntikierroksen (hovioikeus) asiamiespalkkiot jäävät syntymättä. Toisella kierroksella asiamiespalkkiot ovat yleensä lähes samansuuruiset, kuin käräjäoikeuskäsittelyssä. Keskuskauppakamarin välityslautakunta on antanut välimiesten palkkio-ohjeet ja uusien välimiesmenettelysääntöjen mukaan välityslautakunta vahvistaa välimiesten palkkiot. Näin ollen välimiesoikeuden kustannukset pystytään arviomaan etukäteen. Välitysmenettelyn palkkiolaskuri löytyy välityslautakunnan sivuilta osoitteesta www.arbitration.fi.

Keskuskauppakamarin uudet välimiesmenettelysäännöt

Keskuskauppakamarin uudet välimiesmenettelysäännöt ovat myös parantaneet kustannustehokkuutta ja joutuisuutta yritysten riidanratkaisukeinona. Lisäksi uusissa säännöissä on painotettu asianosaisten päätäntävallan merkitystä välimiesmenettelyn käytännön järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Uudet säännökset välimiesmenettelyn kustannusten määräämisestä ja siitä, että välimiehet ja asianosaiset ovat velvollisia välttämään tarpeettomia kustannuksia antavat yrityksille aiempaa paremmat edellytykset arvioida välimiesmenettelyn kokonaiskustannukset etukäteen. Olennaisia ovat myös vaatimukset prosessiaikataulusta ja asian joutuisasta käsittelystä.

Joutuisuuteen ja kustannustehokkuuteen tähtäävät sääntöuudistukset asettavat välimiesmenettelyn aikaisempaa selkeämpään raamiin.

  • Menettelyn kulun ja aikataulun pitäisi olla jatkossa asianosaisten tiedossa heti järjestäytymisistunnon ja prosessiaikataulun vahvistamisen jälkeen.
  • Käsittelyn aikaisempaa ripeämpään etenemiseen on pyritty myös nimenomaisella asianosaisten tehokkuusvelvollisuutta koskevalla säännöllä.
  • Todistajan ei välttämättä tarvitse aina olla läsnä suullisessa käsittelyssä, vaan todistajaa voidaan kuulla puhelimitse, videon välityksellä tai muulla vastaavalla tavalla.
  • Todisteita ja muita asiakirjoja voidaan toimittaa sähköisillä viestimillä välimiesoikeudelle ja vastapuolelle.
  • Välimiesoikeuden mahdollisuus asettaa määräpäivä uusien vaatimusten, väitteiden ja todisteiden esittämiselle ehkäisee menettelyn pitkittymistä ja tarpeettomia lisäkustannuksia sekä lisää menettelyn ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta.
  • Samoihin päämäärin on pyritty myös välimiesoikeuden velvollisuudella antaa tuomio yhdeksän kuukauden kuluessa.

Uudistusten voi katsoa lisäävän Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn houkuttelevuutta riidanratkaisukeinona verrattuna tuomioistuinmenettelyyn.

Vuoden 2020 sääntöuudistuksessa mahdollistettiin myös se, että osapuolet voivat välityslausekkeesta huolimatta valita nopeutetun ja tavallisen välimiesmenettelyn välillä. Esim. jos riita on pienehkö ja välityslausekkeessa on sovittu 3 jäsenisestä välimiesoikeudesta, niin osapuolet voivat sopia, että nopeutettu menettely ja yksi välimies ovat riittäviä tämän riidan ratkaisemiseen. Myös välimieslautakunta voi oma-aloitteisesti ehdottaa osapuolille nopeutetun välimiesmenettelyn sijasta normaalia välimiesmenettelyä tai toisin päin.

Nopeutettu välimiesmenettely

Keskuskauppakamarin välityslautakunta on laatinut myös nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt. Nopeutettu välimiesmenettely vaihtoehtona tavanomaiselle välimiesmenettelylle on parhaimmillaan kustannustehokas ja nopea riitojenratkaisukeino. Nopeutetulle menettelylle on tunnusomaista yksi välimies, lyhyet kirjelmät, joiden määrä on rajoitettu ja lyhyt määräaika kirjelmien antamiselle. Nopeutetussa välimiesmenettelyssä välitystuomio tulee antaa kolmessa kuukaudessa.

Nopeutetussa menettelyssä ratkaistavaksi soveltuvat parhaiten riidat, jotka eivät ole kovin laajoja eivätkä monimutkaisia. Riidan rahallinen arvo ei sinänsä ole ratkaiseva tekijä arvioitaessa sitä, voidaanko riita ratkaista nopeutetussa menettelyssä. Nopeutettua välimiesmenettelyä koskevia sääntöjä voidaan soveltaa sekä kansallisiin että kansainvälisiin välimiesmenettelyihin.

Jari Sotka, OTM, MBA

040 544 0610

jari.sotka@almgren-sankamo.fi

Voimmeko auttaa? Jätä yhteydenottopyyntö!

      Lakitietoutta suoraan sähköpostiisi:

      Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

      Irtisanominen taloudellisin ja tuotannollisin perustein

      Tässä artikkelissa käsitellään työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijä taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Yrityksen, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20, on käsiteltävä irtisanomista koskevat

      Force majeure

      Force majeure ja koronavirus

      Koronavirus on aiheuttanut ongelmia ympäri maailman. Pandemia on vaikeuttanut sopimuksien täyttämistä niin yritysmaailmassa kuin yksityisten elämässä. Moni miettii, voiko koronavirus vapauttaa heidät sopimusvelvoitteista ja vastuista

      Jaa artikkeli eteenpäin:

      Share on email
      Email
      Share on linkedin
      LinkedIn