Osakeyhtiö voi hankkia haltuunsa ja pitää hallinnassaan omia osakkeitaan. Omia osakkeita koskevat säännökset ovat OYL 15 luvussa. Omien osakkeiden hankkimisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö hankkii omia osakkeitaan osakkaaltaan vastiketta vastaan osapuolien yhteisellä sopimuksella. Osakkeiden lunastaminen on sen sijaan velvoittava toimi, jolla osakkeenomistajan on luovutettava osakkeensa yhtiölle joko vastiketta vastaan tai vastikkeetta.
Yksityisessä osakeyhtiössä yhtiölle hankittavien osakkeiden määrä on rajattu vain niin, että yhtiö ei saa hankkia tai lunastaa kaikkia omia osakkeitaan. Vähintään yksi osake tulee siten olla ulkopuolisen omistuksessa.
Päätöksenteko osakkeiden hankkimisessa ja lunastamisessa
Omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yksityisessä osakeyhtiössä päätökseen riittää yksinkertainen ääntenenemmistö eli enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Yhtiökokous voi itse päättää hankkia omia osakkeita tai se voi valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta.
Lähtökohtana omia osakkeita hankittaessa on osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu siten, että kultakin osakkeenomistajalta hankitaan osakkeita vanhan omistuksen suhteessa. Omia osakkeita voidaan kuitenkin hankkia myös muussa suhteessa tietyin ehdoin. Tällöin puhutaan suunnatusta hankkimisesta.
Suunnattu osakkeiden hankkiminen
Suunnatun hankkimisen tai vastaavan valtuutuspäätöksen edellytyksenä on se, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, sekä 2/3 enemmistö yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Koska suunnattu hankkiminen merkitsee yhtiön varojen käyttämistä osakkeenomistajien kannalta epäsuhteisesti, on suunnatun hankkimisen hyväksyttävyyttä arvioitaessa kiinnitettävä erityistä huomiota tarjotun vastikkeen ja osakkeen käyvän hinnan suhteeseen. Omien osakkeiden hankkimispäätöksessä on mainittava osakkeista maksettava vastike ja perustelut sen määrittämiselle sekä, jos vastike on muuta omaisuutta kuin rahaa, selvitys tällaisen omaisuuden arvosta. Mahdollisen ylihinnan maksaminen voi olla laitonta varojenjakoa. Ks. myös Yrityksen ja osakkeiden arvonmäärityksestä koskeva kirjoituksemme.
Koska osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus on kuitenkin tahdonvaltainen asia, osakkeenomistajat voivat yksimielisesti päättää osakkeiden suunnatusta hankinnasta silloinkin, kun tähän ei liity yhtiön kannalta mitään painavaa taloudellista syytä.
Osakkeet on maksettava yhtiön jakokelpoisista varoista
Osakeyhtiölain mukaan on kiellettyä hankkia osakkeita niin, että hankinnan seurauksena yhtiön vapaa oma pääoma menisi negatiiviseksi. Osakkeiden hankinta on pystyttävä kattamaan yhtiön voitonjakokelpoisista varoista. Velkojiensuojamenettelyä noudattamalla voidaan varoja jakaa yhtiöstä myös alentamalla osakepääomaa, ylikurssirahastoa ja vararahastoa.
Omat osakkeet yhtiön hallussa
Yhtiö voi menetellä omien osakkeiden suhteen kolmella vaihtoehtoisella tavalla:
- osakkeet voidaan säilyttää yhtiön hallussa,
- osakkeet voidaan luovuttaa tai
- osakkeet voidaan mitätöidä.
Yksityinen osakeyhtiö voi määräajatta säilyttää omat osakkeensa hallussaan, jos ne on hankittu osakeyhtiölain mukaisesti.
Yhtiön hallussa omat osakkeet eivät tuota osakeoikeuksia. Niillä ei esimerkiksi saa äänestää yhtiökokouksessa. Tällaisille osakkeille ei jaeta osinkoakaan, eivätkä ne ylipäätään oikeuta varojen jakamiseen. Osakkeita ei oteta lukuun, kun pätevän yhtiökokouspäätöksen tekemiseen edellytetään kaikkien osakkeenomistajien tai määräosan suostumus. Osakkeilla ei myöskään ole yhtiön taseessa arvoa, toisin sanoen osakkeet eivät edusta yhtiölle varallisuusarvoa.
Omien osakkeiden mitätöiminen
Hallitus voi milloin tahansa päättää mitätöidä yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Mitätöiminen lakkauttaa osakkeeseen perustuvat oikeudet, osake poistetaan osake‐ ja osakasluettelosta. Tällaisen päätöksen voi tehdä hallitus, jos osakkeiden mitätöiminen ei vaikuta, kuten normaalisti on tilanne, osakepääomaan eikä osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen. Mitätöiminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi viipymättä. Osakkeet on mitätöity, kun ilmoitus on rekisteröity.
Omien osakkeiden hankkimisen verokohtelu
Alla on kuvattu verotusta pääpiirteissään, eikä niitä voi sellaisenaan soveltaa yksittäiseen osakkeiden hankintaan yhtiölle. Suosittelen että näissä tapauksissa yhtiö ja/tai sen omistajat konsultoivat verotukseen perehtynyttä lakimiestä tai tilintarkastajaa ennen hankinnan toteuttamista.
Verottaja on viime aikoina kiristänyt tulkintaansa erilaisten yritysjärjestelyiden, myös omien osakkeiden hankintaa koskevassa verotuksessa, joten yrityksen ja sen omistajien kannattaa varautua siihen, että ennen omien osakkeiden hankintaa yhtiölle voi olla tarpeellista hakea verottajalta ennakkoratkaisua. Tähän tulee varata pari kuukautta aikaa.
Luovutusvoittoverotus
Kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan osakeyhtiölain 15 luvun mukaan osakkailta vastikkeellisesti kaupalla, Osakkaan saamaa luovutushintaa verotetaan pääsäännön mukaan luovutusvoittoverosäännösten perusteella. Yritysten myynnistä tai sijoitusomaisuudesta saatu myyntivoitto verotetaan pääomatulona. Vuonna 2021 pääomatulojen veroprosentti on 30 % 30.000 euroon asti. Yli 30.000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34 %.
Omien osakkeiden hankinnassa luovutusvoitto lasketaan samalla tavalla kuin osakkeiden myynnissä, toisin sanoen yhtiön maksamasta hankintahinnasta vähennetään osakkeiden hankintameno. Hankintamenon sijasta voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, kun se on verovelvolliselle edullisempi. Yli 10 vuotta omistettujen osakkeiden hankintameno-olettama 40 % ja alle 10 vuotta omistettujen osakkeiden hankintameno-olettama on 20 %. Todellinen maksettava vero yhtiön maksamasta hankintahinnasta on hankintameno-olettamaa käytettäessä 19–25 %.
Varainsiirtovero
Sekä omien osakkeiden lunastamisesta että hankkimisesta on suoritettava varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveroa on suoritettava myös yhtiön hankkimien osakkeiden edelleen luovuttamisesta. Verovelvollinen on kulloinkin luovutuksen saaja, eli tässä tapauksessa yhtiö. Omien osakkeiden hankkiminen on katsottava kaupaksi ja siitä tulee maksaa 1,6 % varainsiirtovero.
Missä tapauksessa omien osakkeiden hankinta voidaan katsoa veronkierroksi
Kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan osakeyhtiölain 15 luvun mukaan osakkailta vastikkeellisesti kaupalla, osakkaan saamaa luovutushintaa verotetaan pääsäännön mukaan luovutusvoittoverosäännösten perusteella. Kun omien osakkeiden hankkimisessa on kyse yhtiön varojen jakamisesta osakkaille, voi peiteltyä osingonjakoa koskeva verotusmenettelylain (VML) ns. veronkiertopykälä (29 §) tulla sovellettavaksi.
Jos osakeyhtiö maksaa osakkeistaan käypää arvoa korkeamman hinnan, verotetaan käyvän arvon ylittävä määrä VML 29.1 §:n nojalla peiteltynä osingonjakona. Verottajan käyttämää yrityksen arvomäärittelyä on käsitelty arvonmääritystä koskevassa kirjoituksessa. Osakkeista maksetusta määrästä riippumatta yhtiön varojen jakaminen osakkaille osakkeita lunastamalla tai hankkimalla voidaan katsoa peitellyksi osingonjaoksi VML 29.2 §:n nojalla, jos on ilmeistä, että varojen jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi. Momentin soveltaminen ei kuitenkaan edellytä käyvästä poikkeavaa hinnoittelua.
VML 29.2 §:n tulkinnassa oikeus- ja verotuskäytännöllä on tärkeä merkitys. Oikeuskäytännössä vakiintuneen tulkinnan perusteella osa lunastustilanteisiin liittyvistä seikoista katsotaan raskauttaviksi, osa lieventäviksi. Säännöstä ei esimerkiksi ole yleensä sovellettu osakkeiden lunastuksiin, jotka liittyvät sukupolvenvaihdoksiin tai tilanteisiin, joissa vähemmistöosakas lunastetaan yhtiöstä pois. Osakeyhtiölain uudet säännökset omien osakkeiden hankkimisesta pyrkivät turvaamaan osakkaiden tasapuolisen kohtelun.
Vero-oikeudessa lähtökohtana on, että peiteltyä osinkoa muodostuu, jos osakkeita hankitaan tai lunastetaan kaikilta osakkailta yhtä paljon, tai omistussuhteet taikka määräysvalta eivät ole yhtiössä muutoin muuttuneet.
Veronkiertopykälän soveltamista puoltavat seuraavat seikat (raskauttavat olosuhteet)
Kun osakkeita on lunastettu samassa suhteessa kaikilta osakkailta, on peitellyn osingonjaon veroseuraamusten katsottu estyneen oikeuskäytännön mukaan lähinnä vain sellaisissa tilanteissa, jossa yhtiö on jakanut osakkailleen yhtiön toiminnalle ylimääräisiä varoja, jotka ovat syntyneet yhtiön supistaessa toimintaansa ja myydessä ylimääräistä tai yhtiölle tarpeettomaksi käynyttä omaisuutta. Yhtiön pääomatarpeen on katsottu näissä tilanteissa pienentyneen.
Verottajan raskauttaviksi katsomissa olosuhteissa sen sijaan;
- Pääosakkeenomistajalta on hankittu vain osa hänen osakkeistaan,
- Hankkimiseen käytetyt varat on ”kerätty” hiljattain ennen hankkimista tehdyillä omaisuuden luovutuksilla,
- Säännöllisestä osingonjaosta on pidättäydytty ja
- Kauppahinta kuitataan antamalla osakkaalle anteeksi hänen velkojansa yhtiölle.
Veronkiertopykälän soveltamista vastaan puhuvat erityisesti seuraavat seikat (lieventävät olosuhteet)
Yhtiön toiminnan supistumista ja pääomatarpeen pienentymistä voidaan siten pitää VML 29.2 §:n säännöksen soveltamisen kannalta lieventävinä seikkoina lähinnä vain tilanteissa, joissa hankitut osakkeet mitätöidään. Tilanteissa, joissa hankitut osakkeet luovutetaan edelleen, ei yhtiön pääomassa tapahdu sellaista lopullista pienenemistä, jolla varojen jakamista osakkaille voitaisiin normaalisti perustella.
Jos omien osakkeiden hankkimiselle esitetään liiketaloudellinen syy, ei kyseessä katsota olevan osingosta menevän veron välttäminen. Verotuskäytännössä hyväksyttäviksi perusteiksi katsotut syyt ovat olleet käsillä, kun:
- Vähemmistö osakkeenomistajalta hankitaan kaikki osakkeet,
- Enemmistöosakkaalta hankitaan kaikki osakkeet tai niin monta, ettei hänelle jää määräysvaltaa yhtiössä;
- Osakkeet hankitaan yhtiölle sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi;
- Yhtiön toiminta supistuu ja muuttuu muulla tavalla olennaisesti, jolloin pääomantarve on pienempi ja osakkeet mitätöidään;
- Käytetty hankintahinta on enintään osakkeiden käypä hinta;
- Osakkeet hankitaan yhtiön toimintojen jakamiseksi ja yhtiö on jakanut säännöllisesti osinkoa.
Veronkiertosäännösten soveltaminen perustuu kuitenkin aina kokonaisarviointiin, joten yllä esitetystä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, että jos kolme perustetta on puolesta ja kaksi vastaan, niin silloin veronkiertosäädöksiä ei sovelleta. Sinänsä hyväksyttävässäkin järjestelyssä voi lisäksi syntyä peiteltyä osinkoa, jos osakkeesta osakkaalle maksettu hinta ylittää osakkeen käyvän arvon. Suosittelen, että hiemankin epäselvässä tilanteessa tämän arvioinnin tekisi verotukseen perehtynyt lakimies tai tilintarkastaja.
