Hoitoalan työsuhderiita, tuomio 10105214
Kysymys oli siitä, voidaanko henkilöstöpainotteisella alalla yksittäisen asiakkaan ja työntekijöiden pääosan siirtyminen yritykseltä toiselle nähdä liikkeenluovutuksena.
Oikeustaistelu kommenttikentästä
Varhainen 60-luvun internet oli teknologia pienelle, intiimille tiedeyhteisölle, joka nautti korkeaa sisäistä luottamusta. Yhteinen tavoite oli saada verkko toimimaan. Koska teknologia säilyi pitkään nykyiseen verrattuna yksinkertaisena, käyttäjien keskinäinen luottamus oli vahva. Se rakoili vasta 90-luvun alun kasvuvuosina. Pienet piirit, tekniikan silloiset rajoitteet ja lupaus jatkuvasta muutoksesta hitsasivat käyttäjät yhteen, omaksi alakulttuurikseen. Tämä kulttuuri kantoi niin […]
Osakeyhtiön purkamisesta ja sen verotuksesta
Yrittäjän lopettaessa liiketoimintansa vapaaehtoisesti, hän yleensä pyrkii myymään yrityksensä. Usein ostaja haluaa kuitenkin ostaa vain liiketoiminnan, jolloin yrittäjälle jää jäljelle vanha osakeyhtiö, jossa suurimpana varallisuuseränä on liiketoiminnan luovutuksesta saatu kauppahinta. Joskus liiketoiminta on myös sitoutunut yrittäjän henkilöön siinä määrin, ettei sille löydy ostajia. Tällöin liiketoiminnan myyneet tai lopettaneet yrittäjät joutuvat päättämään, mitä tehdä jäljelle jääneelle […]
Sananvapauden rajoista taiteessa
Epäsuosio ja liuta muita sosiaalisia tekijöitä voi horjuttaa taitelijan uraa. Kavalampi joskin tavoiltaan varovaisempi horjuttaja on kuitenkin viranomainen. Sen viitoittavina periaatteina on pitkään ollut puuttumattomuus ja taiteellisen ilmaisun turvaaminen, joista ensimmäisestä on koostunut viranomaistoiminnan runko. Taiteellinen ilmaisu kuuluu sananvapauden niin sanottuun ydinalueeseen, johon ei viranomainen hevillä kajoa. Perustuslain 16.3 §:ssä todetaan lakonisesti: taiteen vapaus on […]
Kilpailukieltosopimusten käyttöä työsopimuksissa tullaan rajoittamaan
Merkittäväkuluriski ja mitä muuta tämä tarkoittaa yrityksille. Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2022. Muutokset koskevat kilpailukieltosopimuksen tekemisen edellytyksiä, sen enimmäispituutta sekä työntekijälle maksettavia korvauksia. Muutos synnyttää merkittävän kuluriskin kaikille yrityksille, joiden työsopimuksissa on kilpailukieltoa koskevia määräyksiä tai, jotka ovat tehneet työntekijöidensä kanssa kilpailukieltosopimuksia. Tässä kirjoituksessa pyritään antamaan käytännöllisiä neuvoja työnantajille ja annetaan ehdotuksia vahinkojen välttämiseksi. Mikä on kilpailukieltosopimus ja […]
Toimitusjohtajasopimuksesta ja kilpailukiellosta
Osakeyhtiön toimitusjohtaja on yrityksen hallintoelin samaan tapaan kuin hallitus ja yhtiökokous. Toimitusjohtaja ei siis ole työsuhteessa yritykseen. Toimitusjohtajan asemaa ja tehtäviä säännellään lähinnä osakeyhtiölaissa, avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä annetussa laissa sekä osuuskuntalaissa. Toimitusjohtajan vastuu on samankaltaista kuin yhtiön hallituksen vastuu. Toimitusjohtajan kanssa kannattaa aina solmia kirjallinen sopimus (toimitusjohtajasopimus), joka määrittää palvelussuhteen ehdot. Tämänkaltainen johtajasopimus on […]
Verotarkastus yrityksen näkökulmasta
Verotarkastus ei ole millekään yritykselle mieluinen tapahtuma. Todennäköistä kuitenkin, että jokainen yritys siihen joutuu jossain vaiheessa toimintaansa. Verotarkastukseen varautumista on, että kirjanpito on oikein tehty ja ajan tasalla samoin myös verottajalle tehdyt ilmoitukset. Tästä huolimatta verottajalla ja verovelvollisella saattaa olla eri käsityksiä joidenkin kulujen kuulumisesta liiketoimintaan, kirjanpidon kirjauskäytännöistä, arvonlisäverotuksen käytännöistä tai hyväksyttävistä matkakuluista jne. Keskeistä […]
Omien osakkeiden hankkiminen osakeyhtiössä
Osakeyhtiö voi hankkia haltuunsa ja pitää hallinnassaan omia osakkeitaan. Omia osakkeita koskevat säännökset ovat OYL 15 luvussa. Omien osakkeiden hankkimisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö hankkii omia osakkeitaan osakkaaltaan vastiketta vastaan osapuolien yhteisellä sopimuksella. Osakkeiden lunastaminen on sen sijaan velvoittava toimi, jolla osakkeenomistajan on luovutettava osakkeensa yhtiölle joko vastiketta vastaan tai vastikkeetta. Yksityisessä osakeyhtiössä yhtiölle hankittavien […]
Työnantajayhtiössä ei tullut soveltaa yhteistoimintalakia, Korkein oikeus (2015/771)
Toimistomme edusti työnantajaa työsuhdetta koskevassa riita-asiassa. Korkeimmassa oikeudessa asiassa oli kyse siitä, onko työnantaja kuulunut yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin ja voitiinko osa-aikaistetulle työntekijälle määrätä mainitun lain nojalla hyvitystä. Työntekijä oli vaatinut yhtiön velvoittamista maksamaan yhteistoimintalain tarkoittamaa hyvitystä työntekijälle. Korkein oikeus katsoi, ettei työantajayhtiössä tullut työntekijän osa-aikaistamisen aikaan soveltaa yhteistoimintalakia eikä työnantaja siten ollut velvollinen suorittamaan työntekijälle […]
Edustimme menestyksekkäästi yhdenvertaisuuslain tulkintaa koskevassa työsuhdeasiassa korkeimmassa oikeudessa (1449/2014)
Toimistomme edusti työnantajaa työsuhderiidassa, joka koski tämän myöntämän tukipaketin mahdollista yhdenvertaisuuslain vastaisuutta. Työntekijä vaati tukipaketin kokoista rahallista korvausta. Kumoten hovioikeuden tuomion korkein oikeus katsoi kuitenkin, ettei tukipaketti ollut työntekijöiden yhdenvertaisuuden vastainen eikä työnantajan siten tarvinnut suorittaa mainittua korvausta muulle työntekijälle. Asiassa oli olennaisesti kyse työntekijöiden syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua koskevasta tarkastelusta. Työntekijän asettaminen eriarvoiseen asemaan […]