Työsopimuksen purkautuminen työntekijän luvattoman poissaolon vuoksi
Työsopimuksen käsitteleminen purkautuneena on yksi työsuhteen päättämistavoista, jolla on hyvinkin rajattu käyttöala. Sen perusteena on poissaolo työstä ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti, eikä sitä ole muilla perusteilla mahdollista käyttää. Edellytyksiä, joilla työsopimus voidaan katsoa purkautuneeksi, tulee arvioida tapauskohtaisesti. Työsopimuslain mukaan työnantaja voi pitää työsopimusta purkautuneena silloin, kun työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä […]
Yhtiön toimintojen ulkoistaminen
Huolellisesti laadittu sopimus auttaa ulkoistajaa ja palvelun tuottajaa Tuotantopalveluiden ulkoistaminen on monestakin näkökulmasta haastava prosessi. Ulkoistuksiin liittyvien sopimusten laadinnassa on otettava huomioon vaikutukset yrityksen sisäisiin ja ulkoisiin toimintoihin. Myös yritystoiminnan laajuus ja ulkoiset olosuhteet vaikuttavat sopimussisältöön. Yrityksen monikansallinen toiminta ja nykyinen akuutti maailmantilanne korostavat entisestään asiantuntevan juristin arvoa ulkoistusriskien hallinnassa. Ulkoistamisen motiivina on usein kustannushyödyt […]
Sopimusrikkomuksista
Sopimuksen perusteella sopimusosapuolille syntyy velvollisuus suorittaa se, mihin sopimuksessa on sitouduttu. Yleisesti voidaan sanoa, että sopimus sitoo osapuolia ja se on tarkoitettu pysymään voimassa sovitun ajan, sovitulla tavalla. Myyjän puolella tämä yleisesti tarkoittaa oikean tuotteen tai palvelun toimittamista oikeaan aikaan, ostajan velvollisuutena taas on kauppahinnan maksaminen sekä myötävaikuttaminen myyjän velvoitteiden täyttämiseen. Jos osapuolen suoritus ei […]
Liikesalaisuudet ja työntekijän salassapitovelvollisuus – tietopaketti työnantajalle
Liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä yhtenäistettiin vuonna 2018 voimaan tulleella liikesalaisuuslailla. Liikesalaisuuksien suojasta ja salassapidosta on säännelty sen lisäksi useassa eri laissa, kuten erityislainsäädännössä koskien muassa terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja tilintarkastajia.
Mikä on whistleblower -direktiivi ja mihin se velvoittaa?
Mikä on whistleblower -direktiivi? Vuoden 2021 loppupuolella tuli voimaan niin sanottu whistleblower-direktiivi, eli direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Kansallisesti direktiivi saatetaan täytäntöön ilmoittajansuojelulailla, joka tulee arvion mukaan voimaan vuoden 2022 keväällä. Direktiiviä on kuitenkin jo tällä hetkellä noudatettava. Uuden lainsäädännön pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen […]
Konkurssilain väliaikainen muutos 1.2.2020 alkaen
Uudella väliaikaislailla estetään velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien perusteella. Konkurssiuhkainen maksukehotus on taas velkojien käytettävissä, mutta sen määräaika pitenee väliaikaisesti 30 päivään.
Työsopimuksen purkaminen
Työsuhteen purkaminen päättää työsuhteen heti, ilman irtisanomisaikaa, ja pohjautuu sopimuskumppanin viaksi luettavaan seikkaan, kuten olennaiseen velvoitteiden rikkomiseen tai laiminlyöntiin. Koska purkaminen on irtisanomista rajumpi tapa päättää työsopimus, työsopimuksen purkaminen on mahdollista vain hyvin rajoitetuissa tilanteissa. Sekä toistaiseksi voimassaoleva että määräaikainen työsopimus voidaan purkaa. Työsopimuksen purkaminen voi tapahtua kolmella eri perusteella: koeaikapurulla, erittäin painavasta syystä tai […]
Välimiesoikeus käräjöinnin vaihtoehtona
Käräjäoikeus riitojen ratkaisupaikkana Normaali sopimusriitojen ratkaisupaikka, eli käräjäoikeus, ei mielestäni ole monipolvisten liike-elämän sopimusten erimielisyyksien ratkaisuun läheskään aina sopiva. Syynä tähän on se, että käräjäoikeus – hovioikeus käsittely kestää lähes poikkeuksetta näissä asioissa vähintään kolme vuotta. Välimiesmenettely on tuomioistuinmenettelyn vaihtoehto liike-elämän riita-asioissa. Vaihtoehtona pakkosopiminen Yleensä IT‐alan ja suurin osa yritysten välisistä riidoista sovitaan ennen niiden […]
Julkiset hankinnat ja kilpailutus
Suomessa julkinen sektori ostaa tavaroita ja palveluilta kilpailluilta markkinoilta kokonaisuudessaan noin 47 miljardilla eurolla vuosittain.
Näillä markkinoilla yrityksen kannattaa olla mukana.
Yrityksen johdon vastuut tietosuojan pettäessä
VASTAAMO -TAPAUKSEN OPIT YRITYSJOHDOLLE Vastaamoon kohdistunut tietomurto on herättänyt julkista keskustelua yritysjohdon vastuusta tietoturvaloukkaustilanteessa. Kirjoituksessa arvioidaan, miten tietovuodoilta tulisi suojautua, miten tietosuoja-asetuksen mukaisen rekisterinpitäjänä toimivan yrityksen tulee toimia tietomurtotilanteessa ja mitä voi seurata vääränlaisesta menettelystä. Ohjeita tietomurron uhreille on kotisivuillamme olevassa artikkelissa. Muita kuin oikeudellisia seuraamuksia ovat mm. mainehaitta yritykselle. Yrittäjä ja yrityksen johtohenkilöt voivat […]