Kilpailukieltosopimusten käyttöä työsopimuksissa tullaan rajoittamaan
Merkittäväkuluriski ja mitä muuta tämä tarkoittaa yrityksille. Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2022. Muutokset koskevat kilpailukieltosopimuksen tekemisen edellytyksiä, sen enimmäispituutta sekä työntekijälle maksettavia korvauksia. Muutos synnyttää merkittävän kuluriskin kaikille yrityksille, joiden työsopimuksissa on kilpailukieltoa koskevia määräyksiä tai, jotka ovat tehneet työntekijöidensä kanssa kilpailukieltosopimuksia. Tässä kirjoituksessa pyritään antamaan käytännöllisiä neuvoja työnantajille ja annetaan ehdotuksia vahinkojen välttämiseksi. Mikä on kilpailukieltosopimus ja […]
Toimitusjohtajasopimuksesta ja kilpailukiellosta
Osakeyhtiön toimitusjohtaja on yrityksen hallintoelin samaan tapaan kuin hallitus ja yhtiökokous. Toimitusjohtaja ei siis ole työsuhteessa yritykseen. Toimitusjohtajan asemaa ja tehtäviä säännellään lähinnä osakeyhtiölaissa, avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä annetussa laissa sekä osuuskuntalaissa. Toimitusjohtajan vastuu on samankaltaista kuin yhtiön hallituksen vastuu. Toimitusjohtajan kanssa kannattaa aina solmia kirjallinen sopimus (toimitusjohtajasopimus), joka määrittää palvelussuhteen ehdot. Tämänkaltainen johtajasopimus on […]
Työntekijän irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä
Työntekijän irtisanomisperusteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: työntekijästä itsestään johtuviin perusteisiin sekä tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin. Tässä kirjoituksessa käsitellään työntekijästä itsestään johtuvia irtisanomisperusteita. Irtisanominen koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa, jollei siitä ole erikseen työsopimuksessa sovittu. 1. Irtisanomisperusteet Työsopimus voidaan irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Lain tarkoittamana perusteena voidaan pitää: ) […]
Työntekijän lomauttaminen
Tässä kirjoituksessa käsitellään työntekijän lomauttamista. Työntekijän lomauttamisella tarkoitetaan sitä, että työnantaja työsopimuslaissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä väliaikaisesti keskeyttää työn ja palkanmaksun, ja työntekijä lopettaa puolestaan työn tekemisen, vaikka työsuhde pysyy voimassa. Lomauttaminen voi tapahtua joko määräajaksi tai toistaiseksi, ja joko osittain tai kokoaikaisesti. Kokoaikaisessa lomauttamisessa työnteko ja palkanmaksu lomauttamisen ajalta keskeytetään kokonaan, ja osittaisessa lomauttamisessa työntekijä […]
Työntekijän irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein
Tässä artikkelissa käsitellään työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijä taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Yrityksen, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20, on käsiteltävä irtisanomista koskevat asiat yhteistoimintalain mukaisessa muutosneuvottelumenettelyssä. Ennen muutosneuvottelujen aloittamista ja muutoinkin työsuhteen päättämiseen liittyvissä kysymyksissä suosittelemme, että yritykset kääntyisivät lakimiehen puoleen, sillä näissä asioissa erehtyminen johtaa yleensä huomattavan suuriin korvauksiin. Irtisanomisperuste Työsopimuslain […]
Yhteistoimintalaki: Jatkuva vuoropuhelu ja muutosneuvottelut
Yhteistoimintalakia uudistettiin vuoden 2022 alusta lukien voimaan tulleella kokonaan uudella yhteistoimintalailla (133/2021). Aiempaan lakiin verrattuna uudessa yhteistoimintalaissa keskeinen muutos liittyy yrityksen ja sen henkilöstön jatkuvan vuoropuhelun edistämiseen ja yrityksen toiminnan kehittämiseen. Uuden yhteistoimintalain soveltamisala vastaa aiempaa lakia. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joissa työskentelee säännöllisesti yli 20 työntekijää. Siten vähintään 20 työntekijää työllistävän työnantajan on […]
Työsopimuksen purkautuminen työntekijän luvattoman poissaolon vuoksi
Työsopimuksen käsitteleminen purkautuneena on yksi työsuhteen päättämistavoista, jolla on hyvinkin rajattu käyttöala. Sen perusteena on poissaolo työstä ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti, eikä sitä ole muilla perusteilla mahdollista käyttää. Edellytyksiä, joilla työsopimus voidaan katsoa purkautuneeksi, tulee arvioida tapauskohtaisesti. Työsopimuslain mukaan työnantaja voi pitää työsopimusta purkautuneena silloin, kun työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä […]
Liikesalaisuudet ja työntekijän salassapitovelvollisuus – tietopaketti työnantajalle
Liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä yhtenäistettiin vuonna 2018 voimaan tulleella liikesalaisuuslailla. Liikesalaisuuksien suojasta ja salassapidosta on säännelty sen lisäksi useassa eri laissa, kuten erityislainsäädännössä koskien muassa terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja tilintarkastajia.
Mikä on whistleblower -direktiivi ja mihin se velvoittaa?
Mikä on whistleblower -direktiivi? Vuoden 2021 loppupuolella tuli voimaan niin sanottu whistleblower-direktiivi, eli direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Kansallisesti direktiivi saatetaan täytäntöön ilmoittajansuojelulailla, joka tulee arvion mukaan voimaan vuoden 2022 keväällä. Direktiiviä on kuitenkin jo tällä hetkellä noudatettava. Uuden lainsäädännön pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen […]
Työsopimuksen purkaminen
Työsuhteen purkaminen päättää työsuhteen heti, ilman irtisanomisaikaa, ja pohjautuu sopimuskumppanin viaksi luettavaan seikkaan, kuten olennaiseen velvoitteiden rikkomiseen tai laiminlyöntiin. Koska purkaminen on irtisanomista rajumpi tapa päättää työsopimus, työsopimuksen purkaminen on mahdollista vain hyvin rajoitetuissa tilanteissa. Sekä toistaiseksi voimassaoleva että määräaikainen työsopimus voidaan purkaa. Työsopimuksen purkaminen voi tapahtua kolmella eri perusteella: koeaikapurulla, erittäin painavasta syystä tai […]